Oulussa Meditechiä

Olen huomenna matkalla, josta viime vuonna sain FLOW-julkaisun matkaani.

Olin silloin liikkeellä tuntemattoman potilaan ominaisuudessa.

Lupasin kirjoittaa teemasta blogeissani jossain vaiheessa.

Totean vain, että “remontti” onnistui sekä minun, että IK:n osalta erinomaisesti.

Hoitoprosessin aloittamisesta on nyt kulunut vuosi ja suurkiitos hoitavalle lääkärille.

Huomenna teema on toinen: keskustelemme neurofysiologisesta diagnostiikasta.

Käden hermoratojen moitteeton toiminta on tärkeää, koska muuten auton avaimet eivät pysy kädessä tai yöllä käsi on kipeä.

Diagnostiikan nopeuttaminen avaa tien leikkausjonoon ja nopean operaation jälkeen potilas on valmis työhön muutaman viikon sairasloman jälkeen.

Kajaanin Silmäasemalla

Olen josku verrannut RKO-mittausta optikkojen toimintaan.

Silmälääkäreillä on vastaanotot optiikkoliikeiden yhteydessä. Silmänpaineet mitataan. Näkökartat Tarkistetaan.

Miksei RKO mittaus voisi olla yhtä helppa ja asiakaslähtöistä?

Tavallinen kuluttaja ei tiedä glaukomasta tai silmänpainesairaudesta yhtään mitään, mutta silti silmälääkärit ovat tuoneet palvelun katutasolle. 

Rannekanavaoireyhtynän hoitotavat alueittain

Olen tänään matkalla Kuopioon. Siellä on terveystaloustieteen laitos. Kirjoitan siitä aiheesta tarkemmin viikonlopun aikana. Suomenkielisessä blogissa käsitellään jatkossa RKO:n diagnostiikkaa ja leikkaushoitoa alueellista.

Kuopio saa toimia tämän uuden kirjoitussarjan aloitusalueena. Haastattelin viime syksynä Kalastajatorpalla sikäläistä ylilääkäriä. Palautan mieleen haastattelun ydinteemaa. Ajatuksena oli, että mediracereita pitäisi olla terveyskeskuksissa ja potilaiden diagnostiikka tehtäisiin siellä.

Pohdittavaksi nousee täten rannekanavaoireyhtymän diagnostiikan hajasijoittaminen niin, että perustyö tehdään terveyskeskuksissa.

1. Hyödyt potilaille
2. Leikkausjonojen väheneminen
3. Nopeampi hoito
4. Halvemmat kustannukset
   

Kansainvälisenä vertailumallina voimme soveltaa Leicesterin yliopistollisen keskussairaalan piirissä kehitettyä hoitomallia. Mutta näistä tarkemmin, kunhan ensin olemme saaneet hiukan lisää taustatietoa.

Otan selvää, miten paljon käsikirurgisia leikkauksia tehdään mm Kuopion yliopistollisen keskussairaalan alueella.

Löytyykö kansallisesta jakautumisesta tilastotietoa? Pitääkö hakea sosiaali- ja terveysministeriöstä?

Mediracerin mahdollisuuksista Ranskassa

Uudessa kirjoitussarjassa pohdin Mediracerin mahdollisuuksia uusilla markkina-alueilla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Medica 2008 tavoitteena oli muun muassa löytää yhteistyökumppaneita Ranskasta. Miltä Ranskan perusterveydenhoidon organisaatio näyttää verrattuna Suomen vastaavaan? Mahdollistavatko vai estävätkö kulttuurierot uuden innovatiivisen toimintamallin lanseeramisen?

Suomessa puhutaan perusterveyden kriisistä. Ranskaa pidetään byrokraattisena maana, mutta sikäläinen terveydenhoito toimii hyvin. Myös siellä puhutaan terveydenhuollon kustannuskriisistä, mutta järjestelmästä löytyy paljon hyvää. Meillä on sattuneesta syystä järjestelmästä myönteisiä omakohtaisia kokemuksia. Onko ranskalaisten järjestelmässä jotain sellaista, josta meidän [suomalaisten] kannattaisi ottaa oppia?

Systeemi lähtee siitä, että potilas menee ensin yleislääkärille, joka lähettää tarvittaessa erikoislääkärille. Pienissä kylissä on yksityisiä sairaanhoitajia, jotka ovat itsenäisiä pienyrittäjiä. Sairaanhoitaja käy asiakkaan luona tarvittaessa ja sairausvakuutus korvaa toimenpiteet, jos lääkäri on ne määrännyt.

Lääkäreiden kotikäynnitkin ovat rutiinia. He tekevät niitä myös öisin, jolloin korvaus on vähän suurempi. Ammerschwirissa asuessamme tunsimme oman kotilääkärimme, tohtori Fuchsin. Hän ehti vierailla luonamme useita kertoja, kun pojat olivat kuumeisia, korvaa särki tai iski paha mahatauti.

Yleislääkärin palkkio on 22 euroa, josta sairasvakuutus maksaa asiakkaan / potilaan pankkitilille lyhyessä ajassa 70 prosenttia. Korvauksen voi saada jo lääkärin vastaanotolla, jos omistaa vihreän Carte Vitalen eli paikallisen Kela-kortin.

• Laboratoriokuluista palautetaan 60 prosenttia
• Lääkekulujen palautusprosentti on 65

Lähes kaikilla ranskalaisilla on lisäksi vapaaehtoinen maksullinen sairausvakuutus, joka useimmiten korvaa loput. Vakuutus tulee automaattisesti esimerkiksi työn kautta, mutta sen voi ottaa myös yksityisesti.

Sairaalakäynnit ovat usein ilmaisia ja lisäksi on pitkä lista eri sairauksia, joiden hoidosta asiakas ei maksa mitään. Esimerkkinä mainittakoon, että silmänpohjarappeumaa potevat pääsevät pian leikkaukseen hyvälle silmäklinikalle.

Tästä minulle herää kysymys: Onko RKO:n eli rannekanavaoireyhtymän tutkiminen ja mahdollinen leikkaus yhtä mutkatonta ja nopeaa kuin silmäklinikalle pääsy? Tätä asiaa pitää tutkia tarkemmin. En vielä tätä kirjoittaessani osaa antaa varmaa vastausta.

Ranskassa ajatellaan, että ennaltaehkäisy ja nopea toiminta ovat edullisempia kuin se, että ihmiset joutuvat odottamaan eivätkä pääse ajoissa hoitoon.

Lähde: Taustatietoja Riitta Ahosen, vapaa toimittaja Kemistä, artikkelista DIALOGI 7/2008 artikkelista ”Ranskan terveydenhoito toimii”. Dialogi on sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKES julkaisu.

Yhden pysähdyksen RKO-klinikka ja Telemetriat kentältä

Mietin aamukahvia juodessani ”One Stop Clinic” eli ”Yhden Pysähdyksen Klinikka” –mallain toteutusmahdollisuuksia globaalina liiketoimintana. Jostain pitäisi aloittaa. Malli on luotu valmiiksi UK:ssa ja sieltä prosessia pystyisi sujuvasti laajentamaan.

Sain idean hankkeen jatkopohdintoja varten Hesarin uutisesta, jossa tiistaina 4. lokakuuta kerrottiin ”Keikkalääkäriyhtiö MedOne myytiin ruotsalaisille, perustajalääkärit nettosivat 52 miljoonaa euroa pääomatuloja”.

Lääkärit myivät puolet MedOnesta ruotsalaiselle Attendolle. Eniten rikastui toimitusjohtaja, 39-vuotias Pertti Karjalainen, joka kipusi 22 miljoonalla neljänneksi eniten pääomatuloja ansainneeksi suomalaiseksi.

MedOne tarjoaa myös työterveyspalveluja. Rannekanavaoireyhtymän diagnostiikka- ja käsikirurgiapalveluja tarjoava yksikkö voisi nopeuttaa tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä. Sen seurauksena edunsaajina olisivat potilaat, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yhteiskunta.
MedOnen varatoimitusjohtaja Antti Ylikorkala sai pääomatuloja viisi miljoonaa. Jättituloihin ylsivät myös MedOnen jättäneet Veli-Matti Riihimäki 16 miljoonallaan ja Sami Martinkauppi viidellä miljoonalla eurolla.

Kiinnostaisiko heitä sijoitus uuden liiketoiminnan kehittämiseen? Terveystaloudelliset edut tunnetaan, mutta nyt pitäisi tarttua tuumasta toimeen. Menestyneet yrittäjät voisivat viedä OSC-mallia eteenpäin meillä ja muualla.

Neljän lääkärikaveruksen perustama MedOne on mullistanut suomalaista terveydenhuoltoa. Viime vuonna (2007) 115 miljoonan euron liikevaihdon tehnyt yhtiö ylpeilee olevansa suurin julkisen sektorin kumppani terveyspalveluissa.

”Kumppanuus” tarkoittaa, että kunnat ovat ulkoistaneet MedOnelle jo kuutisenkymmentä terveyskeskusta, osastoa ja palvelutaloa. Lisäksi MedOne vuokraa työvoimaa lääkäripulasta kärsiville kunnille.

Alun perin MedOne perustettiin keikkalääkäreiden välittäjäksi. Nyt ulkoistukset tuottavat yi 70 prosenttia myynnistä.

Yhden lääkärin palkkaaminen vuodeksi maksaa noin 130 000 euroa eli MedOnen perustajien tuloilla palkkaisi 406 lääkäriä. Lauma riittäisi pyörittämään Oulun yliopistollista sairaalaa, on Helsingin Sanomat toimittaja Perttu Kauppinen laskeskellut.

Taloudelliset, tiedolliset ja henkiset resurssit ovat olemassa: OSC on organisointikysymys. Mediracerilla on valmiina kenttätyöhön työpaikoilla soveltuva hermoratojen mittauslaite (nerve conductivity measurement) ja valmis telemetrinen erikoislääkäripalveluinfrastruktuuri. Tarvitaan vain kenttätyön organisointi, klinikkojen maantieteellinen järjestäminen ja sopimukset kuntien ja työnantajien kanssa.

Kiinnostaako?

Suomen Terveyskeskuksiin 30,8 miljoonaa käyntiä

Suomalaiset terveyskeskukset kirjaavat vuosittain 30,8 miljoonaa käyntiä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan kunnissa ei tiedetä asiakaskunnan tarpeista riittävästi, jotta riskiryhmien ongelmia voitaisiin ennakoida.

• Mäki-Lohiluoman mukaan terveydenhuollossa seulotaan esimerkiksi syöpäepäilyjä, mutta moni muu ongelma jää huomiotta.
  
  
• Enenevässä osassa Suomea kuntia ikäpyramidi on päälaellaan. Työssäkäyviä on vähemmän kuin eläkeläisiä.
  
  
• Koko maata ajatellen terveydenhuollon henkilöstö ei millään riitä tarjoamaan nykyisenkaltaisia palveluja.

Olen kirjoituksissani tarkastanut RKO-tutkimus- ja leikkaustarpeita tiettyjen ammattiryhmien tarpeista.

Kuntaliitossa arvioidaan, että palveluiden tuotantotavat muuttuvat rajusti. Itsepalvelut yleistyvät, mittaavathan potilaat jo verenpaineensa ja sokeriarvonsa. Suomessa on yksi työikäinen lääkäri 300 kansalaista kohti. Lääkärit valittavat, etteivät he hallitse työtaakkaansa. Potilaat moittivat vaihtuvuutta ja pitkiä jonotusaikoja erikoislääkärin pakeille.

Rannekanavaoireyhtymän mittaaminen kotioloissa ei olisi teknisesti mahdotonta, mutta tulosten tulkintaan tarvitaan edelleen neurofysiologia, joka tietää miten vasteaikoja tulkitaan. Mutta RKO:n mittaamiseen voidaan kouluttaa sairaanhoitajia, jolloin lääkäreiden työpanosta vapautuu muuhun.

• Potilaat eivät saa palveluita niin nopeasti kuin haluaisivat. RKO-diagnostiikan jonotusajat ovat pitkiä, jopa puoli vuotta.

Erikoislääkäreiden vastaanottoaikoja joudutaan odottamaan pitkiä aikoja ja siksi ehdotamme uudenlaista toimintamallia, joka vähentää potilaiden tuskaa, kun tutkimuksiin ja käsileikkauksiin pääsee nykyistä nopeammin.

TOS-jonojen lyhentäminen Ortonine käsi- ja olkakirurgiayksikössä

Törmäsin tänään pdf-tiedotteen Ortonin jonojenpurkuprojektista, jossa käisteltiin "Thoracic outlet -oireyhtymä, tuttavallisemmin TOS, joka on kaulan hermoverisuonipunoksen pinnetila, joka aiheuttaa vaihtelevasti oireita yläraajaan, hartia- ja lapaseutuun sekä kaulalle. Pinne aiheuttaa käsien puutumista, pistelyä ja voimattomuutta etenkin yläasennoissa".

Sekoittuuko TOS joskus RKO:n kanssa?

Dosentti, käsikirurgian ylilääkäri Martti Vastamäki harmittelee, että lääkärit tunnistavat oireyhtymän yhä edelleen melko huonosti. ”Vastaanotolle tulee viikoittain diagnosoimattomia potilaita, jotka ovat saattaneet hakea vuosien ajan apua ongelmaansa. Monesti heillä on takanaan tarpeettomia leikkauksiakin, jotka ovat voineet vain pahentaa tilannetta.”

Vastamäki sanoo, että suurin osa TOS-potilaista on naisia. Vaivat alkavat tavallisesti ilman selvää ulkoista ärsykettä tai alkusysäystä,kuten tapaturmaa, mutta ovat usein tekemisissä yläasentotyörasituksen kanssa. TOS on lisäksi selkeästi nuorten ihmisten ongelma. Vastamäen vastaanotolla potilaat ovat keskimäärin 20–30-vuotiaita. Yli 50-vuotiailla vaiva on harvinainen.


ORTONin käsi- ja olkakirurgia

• Suomen ensimmäinen käsi- ja olkakirurgiaan keskittynyt yksikkö perustettiin Invalidisäätiölle, nykyiseen ORTONiin,vuonna 1969
  
  
• ORTONissa yläraajaa tarkastellaan ja hoidetaan kokonaisuutena aina kaulalta sormenpäihin saakka
  
  
• potilailla on usein takana vaikeita, pitkäaikaisia yläraajaongelmia
• ja leikkaushoitoja
  
  
• olkaseudun ongelmat ja kirurgiset hoidot lisääntymässä, 60 % leikkauksista kohdistuu olkapäähän
  
  
• ääreishermojen ongelmat, kuten pinnetilat, tavallisia
  
  
• yläraajan ja käden vaivojen riskitekijöitä ovat raskas ruumiillinen tai toistoliikkeitä vaativa työ, raajaa rasittavat ja vamma-alttiit urheilulajit sekä ikä
  
  
• nuorilla yleinen yläraajakivun syy on hermojen tai usein verisuonten puristustila kaulalla eli TOS-syndrooma
  
  
• konservatiivinen hoito – lepo, lääkkeet, fysikaaliset hoidot ja lastoitukset – tehoavat usein hyvin, jolloin leikkaushoidolta voidaan kokonaan välttyä
  
  
• vastaanotolle pääsee lähetteellä tai itsemaksavana, tiedustelut poliklinikalta puh. (09) 4748 2705

Ortonin pdf-esitteessä kerrotaan lisää TOS:stä, diagnostiikan ongelmista.

Monet sairaudet aiheuttavat samoja tai samantyyppisiä oireita kuin TOS, eikä diagnoosia onnistuta tavallisesti vahvistamaan yksittäisten tutkimusten tai testisarjojen avulla.

Helge: Miten Mediracria voidaan käyttää TOS-diagnostiikan apuvälineenä?

Potilaan kertomus vaivojen alkamisesta, kehittymisestä ja ilmenemisestä ovat tärkeää tietoa diagnoosia tekevälle lääkärille. Taudinmääritys tapahtuu pitkälti karsimalla pois muut mahdolliset samojakin vaivoja aiheuttavat sairaudet.

Helge: Voiko Mediracerilla sulkea poist RKO? Vaatiiko TOS aina laajemman ENMG-tutkimuksen?

Tämä edellyttää usein myös muiden erikoislääkäreiden kuin käsikirurgin tutkimuksia. Elektroneuromyografia (ENMG) eli ääreishermojen ja lihasten häiriöitä selvittävä tutkimus on Martti Vastamäen mukaan välttämätön käden hermopinteiden poissulkemiseksi. Lisäksi yleensä tehdään myös kaularangan röntgenkuvaus.

• Huomenna kirjoitan muusikoiden käsivaivoista
• Täällä Kohtauspaikalla keskustellaan diabetikkojen käsiongelmista

Pekka Mäkitalo hierontapalvelut ja karpaalitunneli

Juttelin viikonlopun aikana Pekka Mäkitalon, Bedron hierontapalvelut, kanssa karpaalitunnelista eli rannekanavaoireyhtymästä ja miten se näkyy hänen työssään. Oululainen Pekka Mäkitalo tarjoaa asiakkailleen:

• Klassista hierontaa
• Imukuppihierontaa
• Shindo- ja energiahierontaa
• Kiinalaista päähierontaa
• Aromaterapiaa

Hänen mielestä rannekanavaoireyhtymä, jännetupin tulehdus, ranne-, niska-, selkä- ja alaraajavaivat näkyvät hänen työssään varsin yleisinä ongelmina. Paljon istumatyötä tekevät, tietokoneen ääressä nököttävät voisivat helposti korjata työasentojaan katsomalla itseään peilistä. Sama konsti toimisi partureilla tai muuta käsityötä tekeville.

• Katso ongelmasta kertova YouTube video >>>
  

Pekka Mäkitalon mielestä työstä poissaolopäivien määrää voitaisiin suurilla työpaikoilla vähentää panostamalla ennakkohuoltoon. Huolehdimme autoistamme katsastusta myöden, mutta työpaikoilla työergonomian korjaaminen ja jännityksiä poistava hieronta vähentäisi monia vaivoja ja pysäyttäisi ongelmien vaikeutumisen.

Mäkitalo oli tietoinen Mediracerista ja jäi pohtimaan laitteen käyttöä omassa työssään. Hän kiertää työpaikoissa ja rannekanavaoireyhtymän mittaaminen saattaisi sopia hänen palvelupakettiinsa. Pyytäisi Pasia soittamaan 040 736 5407 Pekka Mäkitalolle. Laitteen esitteleminen voisi olla paikallaan.

Pekan mielestä karpaalitunnelin leikkaukset eivät aina onnistu, joten siitäkin syystä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto olisi paikallaan. Hän kertoi mm. imukuppihieronnan käytöstä rannekanavaoireita hoidettaessa. "Mitä nopeammin ongelmat havaitaan, sitä parempaan lopputulokseen päästään," arvioi Pekka Mäkitalo.

Miten kesäkalastaja välttää karpaalitunnelin

Löysin mielenkiintoisen kesäisen RKO-videon.

Eipä ole tullut mieleen aikaisemmin, että urheilukalaistajat voivat hankkia itselleen rannekanavaoireen.

Video kertoo amerikkalaisesta TurboSet lisälaitteesta, joka saattaa olla hyödyksi himokalastajalle.

Toivottavasti kala nappaa ja kalastajat pysyvät veneessä.

Miten golfaajat, tenniksen pelaajat ja ylipäätään himourheilijat, muusikot tai perhojen sitojat välttävät käsiensä kipeytymisen?

Riittääkö levon ja harrastauksen järkevä rytmittäminen?

Muurahaisia juoksee iholla - HS.fi - Oma elämä

Pasi Karsikas, Mediracer Oy:stä, kertoi äsken hesarin RKO-artikkelista, jonka linkki löytyy tästä postista.

Muurahaisia juoksee iholla - HS.fi - Oma elämä: "Muurahaisia juoksee iholla
Rannekanavaoireyhtymässä käsi puutuu, pistelee ja särkee

Julkaistu: 4.2.2008 lehdessä osastolla Elämä & Terveys | Liisa Koivula

Muurahaisia juoksee iholla

Canalis carpi, medianushermon pinnetila tai rannekanavan oireyhtymä. Kaikki tarkoittavat samaa vaivaa. Kädessä on tuntohäiriöitä, se puutuu, tikuttelee ja särkee.

'Potilaat kuvailevat tuntohäiriöitä usein kuin muurahaisten kävelyksi iholla', kertoo käsikirurgin ylilääkäri Martti Vastamäki Sairaala Ortonista.

Rannekanavaoireyhtymän syynä on ranteesta käteen johtavan medianushermon pinne. Medianushermo hermottaa kaikkia muita sormia paitsi pikkusormea ja puolikasta nimettömästä.

Medianushermon pinteen voivat aiheuttaa jänteet, jotka kulkevat hermon kanssa nippuna samassa kanavassa. Kun jänteet tai rannekanavan muut kudokset turpoavat, kanava ahtautuu ja medianushermo sekä sen hapensaannista huolehtivat verisuonet joutuvat puristuksiin.

Ahtaudessa litistynyt hermo ei enää toimi kuten pitää, ja käteen tulee tunto- ja liikehäiriöitä.

Moni manaa päätetyön rasitusta, mutta päätetyön vahingollisuudesta käsille ja ranteille ei ole vakuuttavaa näyttöä, toteaa professori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitokselta.

"Sen sijaan riskiä pidetään suurena, jos ihminen joutuu jatkuvasti käyttämään täriseviä työkoneita, tai jos hän tekee työtä, jossa tarvitaan paljon käsivoimaa ja kädet toistavat samoja liikkeitä", kirjoittaa Helsingin Sanomat 4.2.2008 osastolla Elämä & Terveys.

Rannekanavaoirehytymä ja käsikirurgia

Olen kirjoittanut monta postia rannekanavaoireyhtymän diagnoosista Mediracerilla ja ENMG-laitteistolla.

• Mitä potilaalle tapahtuu RKO:n havaitsemisen jälkeen?
• Poikkesin Diacorin nettisivuilla: leikkausosaston lääkäreiden nimet
• Näin kirjoittaa HUS rannekanavaoireyhtymän tutkimuksesta

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko potilaalla rannekanavaoireyhtymää. Rannekanavaoireyhtymä tarkoittaa hermon pinnetilaa ranteen alueella, joka aiheuttaa käsien puutumista ja sormien pistelyä.

• HUS hoitoketjun kuvaus
• HUS toiminnan kuvaus
  

Mika Häkkinen, autoteollisuus, PR ja Markkinointi

Helsingin Sanomat artikkelissa 24.5.2008 kerrotaan, että tuplamaailmanmestari Mika Häkkinen on saanut "ajamisesta tarpeekseen ja luo uraa markkinoinnin ammattilaisena". Juha Päätalo kirjoittaa Monacosta: Mika Häkkinen on löytänyt uuden intohimon. Hän on nyt täydestä sydämestä antautunut PR-kanuunaksi.

"Markkinointityö on nyt minun motivaationi nousta aamuisin sängystä ylös. Haluan tulla nyt näissä hommissa maailmanmestariksi", Mika Häkkinen kertoo.

Miten tämä liittyy rannekanavaoireyhtymään? On tunnettua, että RKO:ta esiintyy mm. autoteollisuudessa ja erilaisissa käsityöammateissa. Automekaanikot ovat vaaravyöhykkeessä siinä missä siivoojat, kampaajat ja ravintolatyöntekijät.

Mietimme 20.5.2008 Seppo Nevalaisen kanssa, miten Mediracer innovaatiolle saataisiin "kasvot" jonkun ammattilaisen kautta, joka tekisi RKO-diagnostiikkaa tunnetuksi maailmanlaajuisesti. Mika, Kimi ja Heikki olisivat tietenkin erittäin tunnettuja, mutta löytyykö heiltä harrastusta edistää suomalaisia pk-yrityksiä, joiden budjetit eivät yllä tupakkateollisuuden tai maailmanluokan brändien tasolle.

Olen etsinyt blogeihini kirjoituksia tunnetuista urheilijoista, jotka ovat kärsineet RKO:sta. Muistissani on muutamia urheilulajeja, joissa kädet ovat kovalla koetuksella:

• Alppilajit, pujottelijat
• Golfaajat
• Tenniksen pelaajat

Kulttuuripuolelta mieleeni tulevat:

• Muusikot
• Taiteilijat
• Graafikot
• Käsityöntekijät

Vaaravyöhykkeessä ovat myös monet muut ammatit:

• Kirurgit
• Hoitotyö
  
• Maalarit
• Parturit
• Kampaajat
  
• Puutarhanhoito
• Siivousalan ammattilaiset
  

Norjalaiset kehuvat suomalaisten lääkäreiden tehokkuutta

Luin äsken uutisen Kauppalehdestä: "Norjassa äimistellään Suomen lääkärien tehokkuutta."

Norjan johtava talouslehti Dagens Næringsliv päivittelee laajassa, kolmesivuisessa artikkelissaan norjalaisen terveydenhuollon tehottomuutta. Suomalainen lääkäri on 80 prosenttia tehokkaampi kuin norjalainen ammattitoverinsa.

Artikkeli on saanut otsikon "Suomalainen sisu hakkaa Norjan". Pitäisikö asiaa tarkastella myös uuden teknologian hyödyntämisen näkökulmasta? Miten korkeaksi tuottavuus nousisikaan, jos ottaisimme käyttöön aikaa ja vaivaa säästäviä uusia teknologioita ja palvelujen tuotantomenetelmiä?

Norjan kolmanneksi suurin, julkisen terveydenhuollon organisoinnista vastaava työnantajajärjestö Spekter tilasi konsulttiyhtiö Deloittelta selvityksen, jossa vertaillaan norjalaista, saksalaista, skottilaista ja suomalaista terveydenhuoltoa.

Ajattelin samassa hengessä keskusteluamme Seppo Nevalaisen kanssa Technopoliksessa tällä viikolla. Pitäisikö meidänkin tuottaa vertaileva selvitys Mediracerin ja perinteisen ENMG-diagnostiikan terveystaloudellisista vaikutuksista?

- Hoitoketjun analyysi
- Miten RKO-palveluja tuotetaan?
- Miten RKO-palvelujen tehokkuutta voidaan lisätä?
- Onko tarjolla uusia konsteja?
- Miten Mediracer yhtenä uutuutena voi tehostaa RKO:n diagnostiikkaa?
- Voidaanko käsikirurgiaa virtaviivaista? (Blue Ocean malli)

Suomen ja Norjan terveydenhuollon tehokkuusero paljastui dramaattiseksi varsinkin julkisen, mutta myös yksityisen terveydenhuollon saralla.

- Hämmästyimme suuresti näistä isoista tuottavuuseroista, emmekä aluksi uskoneet että tulos voi olla oikea, Spekterin johtaja Lars Erik Flatø sanoo. Ero maiden välillä on hänen mukaansa kuitenkin kiistaton.

Lääkäreiden tehokkuutta mitattiin vertailemalla sairaalasta kotiutettujen ja sinne kirjattujen potilaiden määriä lääkärin työvuotta kohden eri maissa.

Tämähän suitsuttaa hyvää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta kuin koulutusta kiitellyt PISA-tutkimus.

Suomalaiset lääkärit kotiuttavat sairaaloista lähes 80 prosenttia enemmän potilaita kuin norjalaiset . Sama tehokkuusero koskee myös poliklinikoita. Suomalainen lääkäri myös tekee 70 prosenttia enemmän hoitosuoritteita kuin norjalainen

"Jos norjalaiset sairaalat olisivat yhtä tehokkaita kuin suomalaiset, Norja tarvitsisi 1500 erikoislääkäriä vähemmän", lehti päättelee.

Myös suomalaiset sairaanhoitajat ovat norjalaisia kollegoitaan ylivoimaisesti tehokkaampia. Tehokkuuseroksi potilaiden kotiuttamisessa laskettiin 40 prosenttia suomalaisten eduksi. Saksalaiset sairaanhoitajat ovat vielä tätäkin tehokkaampia, ero Norjaan on 70 prosenttia.

Esittelyssä Seppo Nevalainen

Olemme keskustelleet Seppo Nevalaisen kanssa kaksi ja puoli tuntia. Mediracer Oy:n Director Sales & Marketing vastailee Helsinki Vantaan Technopoliksessa sijaitsevassa toimistohuoneessa tottuneesti kysymyksiini siitä, miten innovaation kaupallistaminen tulee etenemään.

"Britannia on yksi tämän hetken painopistealueistamme. Suomalaisbrittiläinen yhteistyö on tuottanut hyvää tulosta", johtaja Nevalainen kertoo.

Kirjoitin aiheesta englanninkielisessä blogissa:

"Princess Anne visiting the Leicester Hospital and following hand surgery performed by Malcolm Clarke. Hi Helge, Princess Anne visiting "CTS One-Stop Clinic" by Blue Sky Orthopaedic ( Operating Nurse Malcolm Clarke, Mr Timothy Green and Mr Pankaj Pathak with Mediracer Device). Malcolm wrote 9.3.2008: "Have enclosed some photographs of the recent Royal Visit to Syston. Hope you like them best wishes Malcolm."

"Blue Sky Orthopaedic on kehittänyt erittäin mielenkiintoisen konseptin, jonka soisin yleistyvän muuallakin Euroopassa", Seppo jatkaa. "Tutustuin heidän toimintamalliinsa pari viikkoa takaperin Leicesterissä. On ihme, että Blue Skyta ei ole lähdetty laajamittaisesti kopioimaan."

Soveltuisiko 'Sinisen Taivaan' konsepti myös suomalaisiin ja pohjoismaisiin olosuhteisiin? Löytyykö meiltä rannekanavayhteyden tutkimus- ja hoitoprosessien kehittäjiä, jotka ennakkoluulottomasti tarttuvat Mediracerin mahdollistamaan kokonaistaloudellisuuteen?

"Ensin tuntuu siltä, että olemme täällä jähmeämpiä, mutta jos lähtökohdaksi otetaan rannekanavaoireyhtymästä kärsivä potilaan hoitoon pääsyn nopeutuminen ja työnantajille koituvien kustannusten alenemin, niin ilman muuta tämän pitäisi kiinnostaa sekä kunnaallisia että yksityisiä työterveyspalveluja tuottavia yksiköitä", Seppo Nevalainen vastaa.

Meillä puhutaan paljon innovaatioista ja uuden telelääketieteen hyödyntämisestä.

"Juhlapuheissa jää huomaamatta, että terveydenhuollon kustannusten alentamiseen vaikuttavat tuhannet pienet tekijät. Diagnostiikan nopeutuminen eli palvelujen vieminen lähemmäs potilaita madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä ja jo tästä koituu merkittäviä kustannussäästöjä", Nevalainen kertoo. "Mediracerin mahdollistamassa hoitoketjussa voittajia ovat potilaat, työnantajat, vakuutuslaitokset, kunnat, Kela ja koko hoitojärjestelmä, koska hoitoon päästään nopeammin, hoitojonojen muodostuminen torjutaan."

Miten uuden toimintamallin käytäntöön viemistä voitaisiin nopeuttaa?

"Meillä on paljon kokemusta ja tutkittua tietoa, johonka voimme nojautua, mutta ongelmana on viestin saaminen terveystalouden kustannuksista vastaaville päättäjille. Valistustyötä pitänee vain vahvistaa. Mediracerilla on iso urakka Euroopassa, koska kansallisia käytäntöjä pitää virtaviivaista lukuisilla kielialueilla. Mutta, eiköhän tämä tästä?" johtaja Nevalainen vakuuttaa.

Sähköiset terveydenhuoltopalvelut ja Mediracer

Sähköiset terveydenhuoltopalvelut

Sähköisillä terveydenhuoltopalveluilla (eHealth) tarkoitetaan kaikkea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien välineiden yleiskäyttöä

1. sairauksien ehkäisyssä,
2. diagnosoinnissa ja hoidossa sekä
   
3. terveydentilan seurannassa ja
   
4. elämäntapojen hallinnassa

Sähköiseen terveydenhuoltoon sisältyy esimerkiksi potilaiden ja terveyspalvelujen tuottajien välinen kommunikaatio, tietojen siirto laitoksesta toiseen sekä vertaistuki potilaiden kesken tai
terveydenhuollon ammattilaisten keskinäinen tiedonvaihto. Se voi tarkoittaa myös terveysalan tietoverkkoja, sähköisiä potilastietokantoja, etälääketieteen palveluita sekä potilaiden seurannassa ja tukemisessa käytettäviä henkilökohtaisia mukana kuljetettavia viestiviä järjestelmiä.

Sähköisistä terveydenhuoltopalveluista voi olla suurta hyötyä koko yhteiskunnalle, kun hoitoonpääsy paranee ja hoito on korkealaatuisempaa, terveydenhoitojärjestelmät tulevat ihmiskeskeisemmiksi sekä alan tehokkuus ja tuottavuus parantuvat.

1. hoitoonpääsy paranee
2. korkealaatuisempaa hoitoa
3. ihmiskeskeisempi terveydenhoitojärjestelmä
   

Euroopan unioni pyrkii muodostamaan eurooppalaisen sähköisten terveyspalveluiden alueen, jotta alaan liittyvien politiikkojen ja eri osapuolten toimia voidaan koordinoida ja saada aikaan myönteistä yhteisvaikutusta.

Erityistavoitteina ovat

1. standardien luominen yhteistä sähköisten potilastietojen rakennetta varten,
   - millä tuetaan parhaita toimintatapoja koskevien tietojen vaihtoa,
   
   
2. hoitopisteiden välisten terveysalan tietoverkkojen kehittäminen,
   - millä tuetaan koordinoitua toimintaa terveysuhkia torjuttaessa,
   
   
3. terveysalan verkkopalveluiden takaaminen,
   - millä voidaan esimerkiksi tarjota tietoa terveellisistä elämäntavoista ja sairauksien ehkäisemisestä,
   
   
4. sekä etäkonsultointi,
   
   
5. sähköiset lääkemääräykset sekä
   
   
6. sähköinen kulukorvausmenettely

Mediracer toteuttaa käytännössä näitä tavoitteita. Uusinta uutta tietoa löytyy tästä osoitteesta "conclusions in blue".

Kerromme kohta lisää Mediracer eHealth -toimintamallista.

Kiteeltä Joensuuhun ENMG-tutkimukseen

Kiskot vievät pohjoiseen. Kuvitellaan, että kiteeläisessä konepajassa tai vaatetus- teollisuudessa työskentelevä henkilön ranteet oireilevat ja pitäisi lähteä tutkimukseen.

Paikallinen terveyskeskus joutuu lähettämään potilaan Joensuuhun. Etelän suunnassa on Lappeenrannan keskussairaala.

Vastaavasti Nurmeksessa oireilevalle RKO-potilaalle Mediracer-palvelut löytyvät omasta kunnasta.

Etuna on:

1. Ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja erikoislääkärin tutkittavaksi
2. Mediracer tutkimus on nopea ja potilaalle halvempi
3. Kunta ja työnantaja säästävät, kun erikoislääkärin "palvelut tuodaan tekniikan avulla lähelle tarvitsijaa"
4. Hoitoon hakeutumisen kynnys madaltuu
5. Työterveystarkastusten organisointi helpottuu

Kuva on otettu Kiteen rautatieasemalta: Kiskot vievät pohjoiseen! Kiteellä on myös maailmanluokan muusikoita. RKO voi iskeä myös hevisti soittavaan, jonka ranne on jatkuvassa rasituksessa.

Onnea vain Nightwishille, joka jatkaa menestyksellistä uraansa.

Miten Suomi purkaa hoitojonojaan?

Mediracer on työkalu rannekanavaoirehyhmästä kärsivien tutkimusjonojen lyhentämiseksi. Tutkimusmenetelmän käyttöön ottamisen kynnys on matala, koska laitteen hankintakustannukset ovat murto-osa perinteisestä ENMG-laitteistosta.

Olen tässä blogissa usein pohtinut, miten Mediracer menetelmän käyttöön ottamista voitaisiin terveystaloustieteen näkökulmasta nopeuttaa. Kotimaiset hyvät käytännöt ja referenssit tukisivat Mediracer -innovaation kansainvälistä kaupankäyntiä.

Rannekanavaoireyhtymä aiheutuu yleensä ranteen pitkäkestoisesta kuormituksesta, johon liittyy toistuvaa ranteen koukistusta ja ojennusta. Samoin esimerkiksi sokeritauti, reuma, raskaus, ylipaino, tupakointi tai ranteen tapaturma voivat altistaa oireyhtymälle.

Rannekanavaoireyhtymä voidaan korvata myös fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina (Ammattitautilaki 1.1.2003).

Lueskelen juttuja hoitojonojen purkamisesta

1. Varsinais-Suomessa
2. Kanta-Hämeessä
3. Pirkanmaalla
4. Vaasan sairaanhoitopiirissä
5. Kainuun maakunnassa
   

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri uskoo saavansa hoitojonot lain edellyttämään kuntoon. Jonojen purkua nopeutetaan muun muassa teettämällä lisätöitä ja käyttämällä ostopalveluja. Mediracer-palvelujen tuottajiksi olemme ajatelleet yksityisiä työterveyspalvelujen tuottajia.

Varsinais-Suomessa hoitojonojen purkamisen taloudellisista motiiveista mainittakoon Terveydenhuollon oikeusturvalautakunnan (TEO) väläytykset jopa miljoonan euron uhkasakon määräämisestä, jos potilaiden jonotusaikoja ei saada lyhennettyä kesäkuun 2008 loppuun mennessä alle puoleen vuoteen.

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén sanoo, että leikkausjonotilanne on Varsinais-Suomessa keskimääräistä parempi. Marraskuun 2007 alussa yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneita potilaita oli 1 12o. Se on noin 24 potilasta 10 000 asukasta kohti.

Mediracer-tutkittava ovat näistä vain murto-osa. Käsikirurgian suhteellisesta osuudesta minulla ei ole tietoa. Pitänee kysellä.

Lindén on yllättynyt siitä, että suurimman uhkasakon varjo on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin niskassa. Kanta-Hämettä on varoiteltu puolen miljoonan ja Kainuun maakuntaa 150 000 euron uhkasakolla.

Vertailen tässä postauksessa Mediracer-tutkimusjonon lyhentämistä ja "sairaanhoitopiirin hoitojonoja" keskenään luodakseni itselleni kuvaa jonojen purkamisen ongelmatiikasta.

Jonojen pidentymisen syyt ovat moninaisia:

1. henkilöstön rekrytointiongelmat
2. kirurgien ja lääkäreiden siirtyminen yksityiselle sektorille
3. syksyn 2007 työtaistelu

Kanta-Hämeen ja Kainuun maakunnan on annettava selvityksensä. TEO ja lääninhallitukset päättävät mahdollisista uhkasakoista ja niiden lopullisista suuruudesta.

Mediracer kysymyksiä Pasi Karsikkaalle

Pasi Karsikas, minulla on useita kysymyksiä sinulle? Oletko jo asentanut Skypen? Voisimme jatkaa tässä esitettyjen kysymysten käsittelyä pikaviestimellä tai puhelimitse.

Olen kirjoittanut Mediracerista, nopeasta ja vaivattomasta RKO-diagnostiikasta puolisen vuotta. Bloggaja oppii kirjoittaessaan uusia asioita ja mieltäni ovat askarruttaneet tutkimusmenetelmän vieminen lähemmäs potilaita, työpaikoille ja sinne, missä ihmiset liikkuvat tutkimuskynnyksen alentamiseksi.

Minulla on myös kysymyksiä Mediracerin käyttöönotosta Ruotsissa. Mitä mielestäsi Ruotsissa pitäisi tehdä vaivattoman ja edullisen RKO-tutkimusmenetelmän käyttöönoton nopeuttamiseksi?

1. Mediracerin soveltaminen yksityisessä työterveyshuollossa?
2. Miten organisoisit työpaikalla tehtävän RKO-tarkastuksen?
3. Pitäisikö RKO-palveluja olla tarjolla kauppakeskuksissa? (optikot, hammaslääkärit, terveysasemat)
4. Miten organisoisit mobilen työterveyspalvelutoiminnan?
5. Miten tärkeää on Mediracerin telediagnostiikkapalvelu?

Sovimme myös Veijon kanssa Mediracer Oy henkilöiden profiloinnista. Nämä kuka kukin on auttaisi asiakkaiden yhteydenotoissa. Ideana on, että annamme yritykselle kasvot.

Pienten yritysten ja yksinyrittäjien työterveyshuolto

Pienyrittäjät työllistävät alle 50 hengen yrityksissään itsensä mukaan lukien noin 800 000 henkilöä. Pienyritysten määrä kasvaa vuosittain noin 10 000:lla.

Pienyrittäjän työhön saattaa liittyä moninaisia terveyshaittoja. Yrittäjät tekee usein itse riskialttiimmat työt, jotta työntekijöiden terveys ei vaarantuisi.

Pitkät työpäivät ja vähäinen vapaapäivin lukumäärä kuormittavat paljon käsillään työtä tekeviä. Yksinyrittäjät ja pienet yritykset toimivat kaiken työelämä alueilla.

Terveys on yrittäjän oletettu perusominaisuus. Sairastumisen tuloksena on töiden kasaantuminen, tulojen pienentyminen. Asiakasapalvelun ylläpitämiseksi yrittäjät saattavat pysyä työpaikoillaan jopa sairaana.

Pienestä ei valiteta, sairaslomalle jäädään ja lääkäriin mennään vasta, kun vuoteesta ei päästä ylös. Rannekanavaoirehyytymän tutkimuksiin vasta, kun tulee "pakottava tarve".

Rannekanavaoireyhtymän tiedostamista ja diagnosointia saatetaan siirtää vuosilla eteenpäin. Töitä tehdään sinnitellen. Auton "nivelet" huolletaan ja hoidetaan, katsastus pakottaa uusimaan rikkoutuneet ja huonokuntoiset osat.

Pienyrittäjän kannattaisi hakeutua työterveysasemalle tutkimuksiin, nivelten, käsien ja kuntonsa tarkasteluun nykyistä nopeammin. Hoivan ja huolenpidon kynnystä voisi madaltaa.

Silmä- ja hammaslääkäriin ehkä tarkkaa työtä tekevä joutuu menemään, kun lanka ei osu ompeluneulaan, mutta miten on RKO:n tarkastaminen?

Mediracer-palvelujen yleistyminen ja näkyville tuominen (kauppakeskuksiin) saattaisi edesauttaa rannekanavaoireyhtymän varhaisempaa diagnostiikka.

. Vuodesta 2005.

Tällä hetkellä mm. ABB Oy/ työterveyshuolto, Helsinki; Alavuden terveyskeskus/ työterveyshuolto; Atria Oy Nurmon tehtaat/ työterveyshuolto; Avosektori, Tampere; EMG Laboratoriot, Oulu/Jyväskylä/Helsinki; Etelä-Karjalan keskussairaala/ Fysiatria, Lappeenranta; Haapajärven terveyskeskus; Hatanpään terveysasema, Tampere; Joensuun työterveys; Jyväskylän seudun työterveys; Kajaanin pääterveysasema; Keminmaan terveyskeskus; Korkeavahan terveysasema, Forssa; Kouvolan seudun ktt ky/ työterveyshuolto; Kuhmon terveysasema; Kuopion Yliopistollinen sairaala/ käsikirurgia; Kuusamon terveyskeskus; Lahden kaupungin työterveys; Lapuan terveyskeskus; Lohjan terveyskeskus; Länsi-Pohjan keskussairaala/ laboratorio, Kemi; Lääkärikeskus ITE, Joensuu; Nurmeksen terveyskeskus; Oulun työterveys; Oulun Yliopistollinen sairaala/ käsikirurgia; Raahen seudun thky; Rauman pääterveysasema; Sairaala Botnia, Oulu; Ylivieskan terveyskeskus/ työterveyshuolto.

Veijo Lesonen kirjoittaa Kajaanista

Käytimme Internetin pikaviestimiä tänä iltana kello 18 - 19. Keskustelimme Mediracerin tulevaisuuden mahdollisuuksista Suomessa, Pohjoismassa ja kansainvälisesti. Tein muistiinpanoja suurelle ATK-lomakelistalle.

Veijo Lupasi lisää aineistoa blogiin tietopankistaan. Pohdimme yksityisten lääkäriasemien tulevaa roolia CTS-palvelujen tuottajina. Näkökulmia on useita: 1) potilaat / asiakkaat 2) palvelujen tuottajat 3) kustannustehokkuus 4) jonojen lyhentäminen 5) vakuutusyhtiöt 6) työnantajat 7) työergonomiasta vastaavat 8) työterveyspalvelut 9) vakuutusyhtiöt

"Englannissa Prinsessa Anne tutustui Mediracer CTS diagnostiikka ja käsikirurgiapalveluyksikköön. Miten meillä?" pohtii Veijo Lesonen keskustelumme kuluessa.

"Olemmeko oivaltaneet uuden innovatiivisen palvelun edut?" kysyn. Muutaman minuutin kuluttua saan postilaatikkooni tervehdyksen...


Tervehdys Helge,

Kehitimme järjestelmän, millä rannekanavaoireyhtymä (RKO, CTS) voidaan neurofysiologisesti varmistaa ja gradeerata. Näin tutkimus ja hoito voidaan virtaviivaistaa ja tehdä edullisemmaksi kuin nykyiset järjestelmät. Asiakkaalle / potilaalle ei turhaa jonottamista sairaaloiden erikoispoliklinikoille.

Uusi tutkimuskäytäntö tuottaa lääkäriasemalle myös paremman katteen kuin perinteinen ja on helposti toteutettavissa jokaisella lääkäriasemalla.

Tutkimuksen tekemiseen ei tarvita neurofysiologian erikoislääkäriä vaan tutkimuksen voi tehdä lääkäriasemalla laitekoulutettu (3-4h) hoitaja. Mediracer Oy huolehtii koulutuksesta ja tutkimusten laadunvarmistuksesta.

Mediracer CTS Test Device järjestelmä koostuu itse laitteesta,tutkimukseen käytettävistä elektrodeista,kannettavasta tietokoneesta Mediracer ohjelmistoineen. Mikäli tilattavia järjestelmiä on useita teemme kokonaisuudesta tarjouksen.

Perinteiset ENMG-laitteet kustantavat helposti 30 000 - 50 000 € ja vaativat erikoislääkärin. Erikoislääkärillä 30-40% tutkimuksista koostuu pelkästään rannekanavaoireyhtymän vuoksi tehtävistä tutkimuksista, riippuen tutkimuspaikasta.

• Lisätietoja löytyy: www.mediracer.com

Suomessa järjestelmä on käytössä yli 30 eri terveydenhuollon yksikössä. Englannissa aloitimme markkinoinnin lokakuussa 2007 ja ensimmäiset järjestelmät on sinne NHS:n sairaaloihin toimitettu.

• Rannekanavaoireyhtymä on työikäisen väestön sairaus ja merkittävä sairauslomien aiheuttaja. Insidenssi on n. 300 tapausta/100000as/vuosi.
  
  
• Kirurgisesti hoidetaan n. 100 potilasta/100000 as/vuosi (Suomessa n.
• 5500 ja Englannissa n. 50000).
  
  
• Liitteenä Oulun Diakonissalaitoksen Asiakaslehden kuvaus asiasta. (Liitän linkin myöhemmin)

Ystävällisin terveisin
Veijo L