Näytetään tekstit, joissa on tunniste tutkimus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tutkimus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

Miten Suomi purkaa hoitojonojaan?

Mediracer on työkalu rannekanavaoirehyhmästä kärsivien tutkimusjonojen lyhentämiseksi. Tutkimusmenetelmän käyttöön ottamisen kynnys on matala, koska laitteen hankintakustannukset ovat murto-osa perinteisestä ENMG-laitteistosta.

Olen tässä blogissa usein pohtinut, miten Mediracer menetelmän käyttöön ottamista voitaisiin terveystaloustieteen näkökulmasta nopeuttaa. Kotimaiset hyvät käytännöt ja referenssit tukisivat Mediracer -innovaation kansainvälistä kaupankäyntiä.

Rannekanavaoireyhtymä aiheutuu yleensä ranteen pitkäkestoisesta kuormituksesta, johon liittyy toistuvaa ranteen koukistusta ja ojennusta. Samoin esimerkiksi sokeritauti, reuma, raskaus, ylipaino, tupakointi tai ranteen tapaturma voivat altistaa oireyhtymälle.

Rannekanavaoireyhtymä voidaan korvata myös fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina (Ammattitautilaki 1.1.2003).

Lueskelen juttuja hoitojonojen purkamisesta
  1. Varsinais-Suomessa
  2. Kanta-Hämeessä
  3. Pirkanmaalla
  4. Vaasan sairaanhoitopiirissä
  5. Kainuun maakunnassa
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri uskoo saavansa hoitojonot lain edellyttämään kuntoon. Jonojen purkua nopeutetaan muun muassa teettämällä lisätöitä ja käyttämällä ostopalveluja. Mediracer-palvelujen tuottajiksi olemme ajatelleet yksityisiä työterveyspalvelujen tuottajia.

Varsinais-Suomessa hoitojonojen purkamisen taloudellisista motiiveista mainittakoon Terveydenhuollon oikeusturvalautakunnan (TEO) väläytykset jopa miljoonan euron uhkasakon määräämisestä, jos potilaiden jonotusaikoja ei saada lyhennettyä kesäkuun 2008 loppuun mennessä alle puoleen vuoteen.

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén sanoo, että leikkausjonotilanne on Varsinais-Suomessa keskimääräistä parempi. Marraskuun 2007 alussa yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneita potilaita oli 1 12o. Se on noin 24 potilasta 10 000 asukasta kohti.

Mediracer-tutkittava ovat näistä vain murto-osa. Käsikirurgian suhteellisesta osuudesta minulla ei ole tietoa. Pitänee kysellä.

Lindén on yllättynyt siitä, että suurimman uhkasakon varjo on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin niskassa. Kanta-Hämettä on varoiteltu puolen miljoonan ja Kainuun maakuntaa 150 000 euron uhkasakolla.

Vertailen tässä postauksessa Mediracer-tutkimusjonon lyhentämistä ja "sairaanhoitopiirin hoitojonoja" keskenään luodakseni itselleni kuvaa jonojen purkamisen ongelmatiikasta.

Jonojen pidentymisen syyt ovat moninaisia:
  1. henkilöstön rekrytointiongelmat
  2. kirurgien ja lääkäreiden siirtyminen yksityiselle sektorille
  3. syksyn 2007 työtaistelu
Kanta-Hämeen ja Kainuun maakunnan on annettava selvityksensä. TEO ja lääninhallitukset päättävät mahdollisista uhkasakoista ja niiden lopullisista suuruudesta.

perjantai 23. marraskuuta 2007

Operatiiviset Päivät Helsingissä 22.11.2007

Tutustuin eilen operatiiviset päivät tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa. Käynti antoi paljon uutta ajateltavaa. Seurasin silmä tarkkana Mediracerin käyttöä osastolla. Keskustelimme mediraceroinnin kustannushyödyistä ja nopeudesta. Jatkoimme tutkimusvälineen analysointia Loviisassa. Tarkastelimme laitteen sopivuutta työterveyshuollossa ja ideoimme erilaisia palvelumuotoja yksityiseen ja kunnalliseen terveydenhuoltoon.

Miten tutkimus tehdään ja paljonko tarvitaan aikaa?
  1. Ensin käsitellään rannekanavaoireyhtymä -tutkimukseen liittyvä oirekartoitus ja piirros. Valmiin kyselylomakkeen täyttöön kuluu muutama minuutti. Lomake voidaan täyttää työterveysasemalla ennen kuin potilas / asiakas siirtyy tutkimushuoneeseen.

  2. Testilomakkeen vastausten perusteella arvioidaan Mediracer mittauksen tarpeellisuus. Jos oireita ei ole, silloin mittausta ei tarvitse suorittaa. Tämä nopeuttaa työterveyshoitajan työskentelyä työpaikalla, koska lomakkeiden täyttö voi tapahtua työpaikalla etukäteen ja mittaukseen kutsuvat vain oirehtivat potilaat.

  3. Potilaan kanssa keskustellaan Mediracer mittauksesta ja miltä se tuntuu. Elektrodit asetetaan ja varsinainen mittaus kestää muutaman minuutin. Elektrodien asettelua muutetaan ja tehdään uusi mittaus. Mittaustiedot siirtyvät kannettavaan tietokoneeseen. Tutkimuksen suorittaja näkee välittömästi, onko RKO löydös lievä, keskivahva tai vahva. Mittaustulokset voidaan lähettää erikoislääkärille tai Mediracerin palvelukeskukseen, josta saadaan neurofysiologin lausunto samana tai seuraavana päivänä.

  4. Työterveyshoitaja pystyisi päivässä tekemään työpaikalle pystytetyssä RKO-kliniikassa pari RKO-testiä tunnissa, päivässä 10 - 16 potilasta.
Laskimme, että tämä on käyttökelpoinen työkalu, joka maksaa itse itsensä lyhyessä ajassa. Teen asiasta tarkemman kustannuslaskelman esimerkin työterveysasemien käyttöön.

RKO:n yleisyydestä lyhyesti: Pelkästään Helsingissä oireista kärsii 80 000 asukasta. RKO:ään sairastuu vuosittain 190 naista ja 90 miestä / 100 000 asukasta kohden eli noin kolme promille väestöstä.

Näiden oireiden kartoituksen tarvittaisiin pelkästään pääkaupunkiseudulla kymmeniä laitteita. Tarkempi tutkiminen saattaisi paljastaa nykyistä suuremman määrän leikkaushoitoa tarvitsevia potilaita. Toisaalta varhainen toteaminen säästäisi sairauspäiviä. Työpaikan ergonomisiin epäkohtiin voitaisiin puuttua ajoissa.