Helge

Vierailin Elmiassa ensimmäistä kertaa vuonna 1995.  Muistan Jönköpingin myös muista metsään liittyvistä asioista. Ajoimme Irjan kanssa marraskussa 1996 kovassa lumimyräkässä Malmöstä Tukholmaan. Selvisimme hengissä ja kolaritta, mutta matka kesti kahdeksantoista tuntia. Jönköpingissä saimme hädintuskin tankattua auton, kun onneksi pääsin kesärenkailla ylämäkeä bensa-asemalla. Läksimme matkaan Strasbourgista ja matkan varrella satoi lunta myös Luxemburgissa.

Laajat myrskykaadot ovat ilmiö, joka yleistyy koko Euroopassa. Myrskyt ovat kaataneet viimeisten 50 vuoden aikana joka vuosi keskimäärin 19 miljoonaa kuutio-metriä metsää. Tammikuun 8.-9.2005 päivänä eteläisen Ruotsin yli kulkeneen rajuilman myrskytuulien keskinopeus oli 33 m/s, mutta puuskissa tuulenvoimakkuudeksi mitattiin enimmillään 42 m/s. Etelä-Ruotsin metsissä aiheutuneiden tuhojen suuruus tulee ymmärrettäväksi, kun ottaa huomioon että kokonai-nen metsä on kaatumisvaarassa jo 20–25 sekuntimetrin tuulen-nopeuksilla.

Ruotsin Metsähallituksen mukaan myrskyn arvioidaan kaataneen 75 miljoonaa kuutiometriä metsää. Myrskyn kaataman metsän määrä on 20 - 30 kertaa suurempi kuin normaali vuotuinen tuulenkaatojen määrä Ruotsissa. Pahimmin kärsivät Smoolanti, Halland ja Länsi-Göötanmaan lääni, jos-sa lähes kymmenesosa metsän pystypuuvolyymistä kaatui myrskyssä.

Myrskyn kaataman metsän määrä vastaa koko Ruotsin vuotuista hakkuumäärää, ja myrskyn seuraukset ovat tietysti moninaiset. Monet metsänomistajat ovat vaarassa kärsiä suuria tappioita, ja metsäteollisuuden puunsaanti häiriintyy pahasti.


Lisää ongelmia aiheutti se, että kaatuneet puut oli korjattava nopeasti pois metsästä, jotta ne eivät mene pilalle ja jotta jäljelle jäänyt metsä ei altistuisi tuhohyönteisille. Tämä tarkoitti, että ruotsalaiset metsäkoneyrittäjät saivat työskennellä niin paljon kuin suinkin ehtivät metsien raivaamiseksi.

Tomas Nordfjell Ruotsin Maatalousyliopistosta SLU:ta yritti laskea tarvittavien hakkuukoneiden määrää. Hänen mielestään tarvittiin 3000–4000 hakkuukonetta – jotka työskentelivät vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä – kun raivaukset piti saada tehdyksi heinäkuun 1. päivään mennessä.



Helge V. Keitel
KK-Net Ky
www.kknet.fi
helgekeitel at gmail.com
+358 50 309 2021

Suomi on runsaslukuisten lehtien ja yhdistysten maa. Joukko nuoria tekniikan toimittajia ja tiedottajia perusti Tekniikan journalistit Presstek ry:n syksyllä 1978.

Presstek on kasvanut 34 vuodessa merkittäväksi vaikuttajaksi, jolle satelee entistä enemmän vierailukutsuja. Presstek vierailee yrityksissä ja laitoksissa noin kerran kuukaudessa.

Yhdistyksen tavoitteena on kohottaa kirjoittamisen ja tiedottamisen tasoa, verkostoitua ja pitää hauskaa yhdessä. Kollegojen tapaaminen antaa voimia arkiseen aherrukseen.

Verkostoituminen on media-alalla erityisen tärkeää.

Presstek rahoittaa toimintaansa jäsenmaksuilla ja jäsenluettelonsa ilmoitustuloilla.