lauantai 25. maaliskuuta 2017

Diginatiivit syntyivät näppäimistö sylissä


Suomi tarvitsee yrittäjien digiherätyksen. Meillä on edelleen paljon yrityksiä, jotka eivät vielä ole havainneet, että digitalisaatio koskee kaikkia yrityksiä ja avaa myös uusia mahdollisuuksia niille, joille verkko ei jää vieraaksi.

Muutokset vaikuttavat yrityksiin kokoon katsomatta. Entistä pienemmät yritykset harjoittavat kansainvälistä kauppaa. Se ei olisi mahdollista ilman digitalisaatiota ja vilkasta läsnäoloa verkossa ja sosiaalisessa mediassa.


torstai 9. maaliskuuta 2017

El Balcón de San Nicolás


Viihdyimme Granadassa, vietimme siellä useita päiviä yli suunnitellun.

Alhambrassa vietimme kokonaisien päivän, mutta se osoittautui pelkäksi pintaraapaisuksi.

Ravintolassa oli paljon väkeä, upeat näkymät, emme ehtineet ruokailla. Tilasimme taasta.

Upea päivä, Alhambra on vaikuttava kokemus.  Saimme ideoita puutarharojektiimme.

COMMENTS


We stopped in for the view which was absolutely lovely. Ambiance is good.

Average food and drink, basic service, but the perfect place to watch the amazing sunset over the Alhambra.

This lookout provides a nice over to the Alhambra, but is otherwise not terribly noteworthy.

Wonderful spot to stop and admire the view after getting lost on the nearby streets.

torstai 24. marraskuuta 2016

KK-Net osallistui maanantaina 21.11.2016 klo 12-16 Itä-Suomen bioenergiapäivä -tapahtumaan Kajaanissa ja osoitteessa Kaukametsän Kouta-sali. Kari Herlevi, kiertotalouden johtava asiantuntija, Sitrasta esitteli Suomen tiekarttaa kiertotalouteen 2016 - 2025.

Sitran mukaan Suomella on ennennäkemätön mahdollisuus luoda 5 - 10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä hiilineutraalista kiertotaloudesta.

Kuuntelimme esitystä tarkalla korvalla ja Kouta-saliin tulleiden osallistujien ikäjakaumaa arvioidessamme, heräsi ajatus, moniko meistä on todistamassa vuoden 2025 toteutumaa.

Maailma tarvitsee edelläkävijöiden ratkaisuja siihen, miten talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön.

Kiertotalous maksimoi materiaalien ja niiden arvon säilymisen kierrossa mahdollisimman pitkään: tuotteiden tuputtamisen sijaan ansainnan perustaksi nousevat palvelut sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuva älykkyys.

Sitran ajattelussa ei ole moitittavaa. Kari Herlevin mukaan työhön on kartoitusvaiheessa osallistunut yli tuhat ihmistä ja tuleva muutos vaatii yhteistyötä yli sektori- ja toimialarajojen.

Kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle miljardien eurojen vuosittaisen arvonlisä vuoteen 2030 mennessä. Rooman klubin mukaan uusia työpaikkoja syntyisi yli 75 000. Konkreettiseen kasvuun johtavat toimet jakautuivat Sitran esityksessä viiteen ryhmään:
  1. kestävä ruokajärjestelmä
  2. metsäperäiset kierrot
  3. tekniset kierrot
  4. liikkuminen ja logistiikaa
  5. yhteiset toimenpiteet
Arvatentkin Suomen matka kiertotalouden edelläkävijäksi on vasta alussa, mutta jostain kohdasta on matkaan lähdettävä.  

Sitra järjestää kesäkuussa 2017 Helsingissä kansainvälisen kiertotalouskonferenssin, World Circular Economy Forum 2017:n. Mitä ovat kiertotalouden ratkaisut, joilla täytetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja tähdätään talouden ja työllisyyden kasvuun? Ottaako Suomi kiertotalouden isäntämaan rooliin?

Lähde: Sitra

Twitter: #kiertotalous






tiistai 22. marraskuuta 2016

Kanteleen Voima selvittää biojalostamon rakentamista Haapavedelle

Uutisissa kerrottiin Haapaveden biojalostamo-hankkeesta. Niitä tulee kohta joka niemeen ja notkelmaan. Vireillä olevia hankkeita:
  1. Kemi 
  2. Kuopio
  3. Kemijärvi
  4. Kajaani
  5. Haapavesi
Toteutumisen esteenä lienee pääasiassa rahoituksen järhestyminen. Puuta arvioidaan olevan metsissämme riittävästi Äänekosken lisäksi ehkä kolmelle uudelle. Lappiin yksi, Itä-Suomeen toinen, mutta yksityinen raha ratkaisee.

Kanteleen Voima Oy selvittää biojalostamon rakentamista Haapavedelle olemassa olevan voimalaitoksensa yhteyteen. 

Käynnistetyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tutkittavat vaihtoehdot ovat kapasiteetiltaan noin 65 000 tonnia bioetanolia tai bioöljyä tuottava biojalostamo, joka käyttää raaka-aineenaan metsäraaka-aineita, sahateollisuuden sivutuotteita ja kierrätyspuuta.

Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa Haapaveden voimalaitoksen sähkö- ja lämpöenergiaa hyödyntävän biojalostamon rakentaminen nykyisen voimalaitoksen viereen. Kanteleen Voiman valmis tuotantoympäristö mahdollistaa muun muassa biojalostamolla syntyvien sivuvirtojen tehokkaan hyödyntämisen. 

Haapavesi on erinomainen paikka niin raaka-aineen saatavuudeltaan kuin hyvine logistisine yhteyksineen. Yhtiön käsityksen mukaan myös mm. nykyinen kaava riittää hyvin uudenkin toiminnan puitteisiin.

Euroopan Unionin kuluneen kesän aikana julkaisemat uudet, päästökauppasektorin ulkopuoliset kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet tulevat edellyttämään varsinkin Suomessa liikenteen biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen huomattavaa kasvattamista. Kanteleen Voiman aloittama YVA nopeuttaa ja helpottaa myöhemmin valittavan investorin sijoittumista Haapavedelle.

Kanteleen Voima on käynnistänyt YVA-ohjelman valmistelun, jossa kuvataan hanke ja sen vaihtoehdot, suunnitelma siitä miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan sekä miten vuorovaikutus sidosryhmien kanssa hoidetaan. 

Arviointiohjelma toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle kuuluttamista ja nähtäville asettamista varten syyskuun lopussa 2016. YVA-selvityksen odotetaan olevan valmis vuoden kuluttua.

Lähde: 29.8.2016 KP24



keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Kanadalainen arkkitehti Micahel Green tuntee puun

Metsä Wood ja Michael Green suunnittelivat Empire State Buildingin puusta

Published9.6.2015 0:00
​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ensiluokkaisia teollisen mittaluokan puutuotteita valmistava suomalainen metsäalan yritys Metsä Wood suunnitteli ikonisen Empire State Buildingin puusta yhdessä puurakentamisen puolestapuhujan ja maailmanlaajuisesti tunnetun arkkitehdin Michael Greenin kanssa. 
Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen pilvenpiirtäjä suunniteltiin rakennettavaksi uudella ja erilaisella tavalla.​
Arkkitehti Michael Green työskentelee korkeiden rakennusten ja urbaanin puurakentamisen tekniikan parissa. Parhaillaan on valmistumassa CLT-levytekniikkaan perustuva sairaalahoidossa olevien lasten vanhemmille tarkoitettu Ronald McDonald -talo Vancouverin lastensairaalan liepeille. 
Provinssin pohjoisosiin rakennetaan 8-kerroksinen puukerrostalo ja seuraavaksi Green tavoittelee 20 kerroksisen puurakennuksen rakentamista.
Brittiläisessä Kolumbiassa ollaan pitkällä ammattimaisen, teollisen puurakentamisen kehittämisessä, mutta muu Kanada tulee kaukana perässä. Green muistuttaa, että jokainen tonni rakentamisessa käytettyä puuta säästää 5,7 tonnia hiilidioksidia. 
- Vaikka puurakentaminen vähentää päästöjä ja käytämme rakentamiseen sertifioiduista metsistä hakattua puutavaraa, ympäristöjärjestöt arvostelevat  hakkuita, harmittelee Green.  Tämä on ristiriitaista, koska puu on uusiutuvaa ja puurakentamisella voimme muuttaa koko paljon päästöjä tuottavan rakentamisen rakenteen uudeksi.

perjantai 4. marraskuuta 2016

Sisteman ostotarjous Honkarakenteesta torjuttiin

Honkarakenne hylkäsi venäläisyhtiö Sisteman ostotarjouksen – "Ei vastaa yhtiön arvoa"

Venäläinen monialayhtiö Sistema tarjoutui torstaina ostamaan kaikki Honkarakenteen osakkeet. Tarjous tuli yhtiön johdolle täysin yllätyksenä.
Talous
LÄHDE: YLE 

tiistai 11. lokakuuta 2016

Metsä Group lisää puunostoa merkittävästi 2016

Metsä Fibren vuoden kuluttua käynnistävä Äänekosken biotuotehedas myllää koko valtakunnan puunhankinnan ja lisää kuitupuun kysyntää vauhtiin päästyään neljä miljoonaa kuutiota vuodessa, kertoo Kauppalehti 7.10.2106.


Puun ostoa lisätään jo nyt, vaikka Äänekosken uusi 1,3 miljoonan tonnin sellutehdas käy täysillä vasta vuonna 2018. Metsä Groupissa puunostajien koulutus alkoi jo viisi vuotta sitten. Silloin Äänekosken laajennuksesta ei ollut tietoa.

Hakkuussa metsästä tulee tulee kaikkia puulajeja, joiden toimituksia optimoidan eri toimijoiden kesken. Tukit menevät sahoille ja puuta vaihdetaan kilpailijoiden kesken kuljetusmatkojen lyhentämiseksi. Kuitupuuta ei voida ottaa metsästä ellei myös tukkia hakata.

Vielä tällä hetkellä Äänekosken läheltä ostetuista leimikoista toimitetaan mäntykuitupuuta paljon Joutsenon ja Kemin tehtaille. Koko Suomen puunostot yksityismetsistä ovat tähän mennessä olleet noin 30 miljoonaa kuutiometriä.

Kun Äänekoski toimii täydellä teholla, ovat Suomen kuitupuuvarat Metsä Groupin arvion mukaan täydessä käytössä. Tukissa on edelleen potentiaalia, ja myös energiapuussa. 

Äänekosken ympäristöön 100 kilometrin säteellä rakenetaan puuterminaaleja, joista puut ajetaan tehtaalle kelirikkoaikana.

Laskelmien mukaan hakkuisiin tarvitaan lisää 50 hakkuu- ja ajokoneen ketjuja ja 200 - 300 uutta kuljettajaa. Puutavara-autoja puolestaan tarvitaan 40 - 50 lisää ja uusia kuljettajia 200.

Metsäliitosta kerrotaan, että sopimusyrittäjät ovat hyvin kiinnostuneita lisäämään omaa toimintaansa. Uusia yrityksiä ei välttämättä tule lisää.

Rekkojen painorajojen nosto on ollut merkittävä uudistus.

Jos puukauppa ei jostain syystä lähde käyntiin jollakin alueella, kääntyy katse myös tuontiin. Metsä Group käy jo nyt puukauppaa Venäjällä ja Baltiassa ja toimittaa puuta myös konserning Husumin tehtaalle Ruotsiin.


keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Metsäteollisuuden muutos etenee

Vuonna 22.9.2009 kirjoitin, että "Metsäklusteri etsii uutta ansaintalogiikkaa".

Ensin muutoksen tekeminen tuntui hitaalta ja vaivalloiselta.

Oliko nopeaan reagointiin olemassa tiedollisia ja taidollisia edellytyksiä?

 Seitsemän vuotta myöhemmin on syytä kysyä, miten rahoitetaan biotalouden ja -teollisuuden tulevaisuuden kasvu?

Vapo suunnitteli biojalostamoa Kemiin ja sai lupauksen merkittävästä EU-tuesta.

Vapo luopui hankkeesta ja  nyt tilalle on tullut kiinalainen KAIDI, joka pääsee hyödyntämään Vapolle myönnettävää tukea, jos hanke toteutuu.

Kaidi aikoo edetä ripeällä aikataululla. Jos hyvin käy, on uuden tehtaan tuotanto käynnistyy vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kemin biojalostamo

Kaidi suunnittelee ainutlaatuisen biojalostamon rakentamista Kemiin vuoden 2019 loppuun mennessä.

Rakennettava biomassatehdas käyttää raaka-aineenaan puupohjaista biomassaa kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Tehdas olisi toteutuessaan maailman ensimmäinen toisen sukupolven biodieseljalostamo, jonka pääraaka-aineena toimisi puupohjainen biomassa.

Jalostamo tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, josta 75 % olisi uusiutuvaa dieseliä ja 25 % uusiutuvaa bensiiniä.

Tehdas olisi malliesimerkki puhtaasta paikallisesta energiasta, joka on tuotettu puusta luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen.

Ratkaisevat päätökset tehdään tämän vuoden puolella.

Kaidi Finland on perustettu käynnistämään ja valvomaan Kemin Ajokseen suunniteltua biojalostamon investointiprojektia.

Vuoden 2016 alussa perustettu Kaidi Finland vastaisi tuotantovaiheessa tehtaan operoinnista, prosessin optimoinnista ja teknologia- sekä innovaatioyhteistyöstä.

Lähde: Kaidi

torstai 22. syyskuuta 2016

Kokkola Material Week kerää biotalouden ja kemianteollisuuden osaajat yhteen

Kokkola Material Week järjestetään nyt neljättä kertaa Kokkolassa. Tämän vuoden (2016) tapahtuman teemana on hyvin ajankohtainen aihe, tulevaisuuden polttoaineet.

KK-Net osallistui Kokkola Material Week -tapahtumaan. 23.9. – 26.9.2014.

Tapahtumassa tuodaan esiin alueen kemianteollisuuden, biotalouden, metalli- ja konepajateollisuuden näkymiä sekä siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Kokkola Material Week järjestetään 29.10.-3.11.2016.
 
Vuonna 2014 kirjoitin aihesta muun muassa näin: 

KIP eli Kokkola Industrial Park yllätti minut suuruudellaan. KMW = Kokkola Material Week oli  sekin sisällöltään erittäin antoisa, vaikka luennot olivat teoreettisia ja tutkimusorientoituneita.

Bisnesnäkökulmiakin esitelmissä kartoitettiin, mutta rahasta ei juurikaan puhuttu. Oletan kuitenkin, että esitysten ideana on houkutella Kokkolaan kotimaisia ja kansainvälisiä sijoittajia. Esitelmien pitäjät olivat tutkijoita ja yritysten kehittämistoimista vastaavia.

Sain sisällöistä omiin tarpeisiin varsin paljon, mutta mitä esitelmät tarjosivat sijoittajille KIP:n potentiaalisille teollisille kumppaneille?

Viikko alkaa lauantaina 29.10. yleisötapahtumalla Port Towerissa, jossa suurteollisuusalueen yritykset esittäytyvät ja Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus järjestää perheille Myytinmurtajat-työpajan.

Maanantaina ohjelmassa on Biomaakunta seminaari Kannuksessa, sekä FutureFuels -seminaari Kokkolassa, jossa paneudutaan tulevaisuuden polttoaineiden mahdollisuuksiin niin kansainvälisesti kuin aluenäkökulma huomioiden.

Tiistaina on mahdollisuus perehtyä energiatehokkuusasioihin, kun GTK järjestää alan huippuseminaarin Snellman-salissa Kokkolassa. Keskiviikkona keskitytään biotalouteen, kun Luonnonvarakeskus sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius esittelevät uusimpia tutkimustuloksia biotalouden alalta.

Keskiviikon iltatilaisuutena järjestetään Meeting Point yritysten verkostoitumistapahtuma, jossa suurhankkeita toteuttavat päämiehet ja potentiaaliset alihankkijat kohtaavat.

Torstaina MetalKokkola-päivässä perehdytään metallimateriaaleihin ja erityisesti metallin pinnoituksen tekniikoihin ja mahdollisuuksiin.

Tapahtumassa alueen toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa. Kokkolaan on keskittynyt laajasti luonnonvara-alan ja materiaalien tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka saadaan näin hyvin esille vuotuisessa kansainvälisessä tapahtumassa.

Yhteistyöstä on aina hyötyä laajemminkin kuin vain seminaariviikon järjestämisessä, toteaa KOSEKin toimitusjohtaja Anne Pesola tyytyväisenä.

Tilaisuudet järjestävät: KOSEK, Luonnonvarakeskus, GTK, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria, Koulutusyhtymä, K-P LUMA-keskus, Kokkolan suurteollisuusalue yhdistys ja Kokkolan kaupunki.

Lisätietoja, tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: www.materialweek.fi
Koordinoiva yhteyshenkilö: Ville Honkala, 044-7809 098, ville.honkala@kosek.fi

Vuoden 2015 Kokkola Material Weekillä yrityskehittäjille ja tutkijoille tarjottiin loistava mahdollisuus verkostoitua ja oppia lisää materiaalitieteistä – ensimmäistä kertaa suomeksi! 

Lähde: http://materialweek.fi/


tiistai 6. syyskuuta 2016

Tutustumme Georgia-Pacific sahaan



Julkaistu 24.3.2015: Bob Vila tours a Georgia-Pacific lumber mill with Randi Bonanni, who outlines the harvesting and mill processes.