Vaihtoehtoisia reittejä suomalaisten lamasta irrottautumiseen

Vaihtoehtoisten reittien etsiminen on nyt tarpeen. Keväällä 2007 maailma näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Laman alkua aavisteltiin, mutta politiikan ja talouden perusjengi oletti, että Suomi selviää maailmanlaajuisesta lamasta kuin kuuluisa Kalevia Sorsan koira "veräjästä”.

Suomalainen suunnitelmatalous oli vielä tuolloin voimissaan. Hallitus rakensi verotus- ja tukipäätöksistä himmelin, josta kukaan ei ottanut selvää. Kepu heitti almuja metsänomistajille ja Kokoomus palkitsi hyvätuloisia veronalennuksilla.

Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja tilasi työhuoneeseensa vajaan sadantuhannen euron huonekalut konsultoituaan ensin aiheesta PR-toimistoa. Sama virkamies teetti aiemmin vanhoilla kavereillaan sadankahdenkymmenen tuhannen euron tutkimuksen kerjäläisten tilanteesta.

HUS on yli kahdenkymmenen uusmaalaisen kunnan , yli 20 sairaalan ja yli 21 000 työntekijän yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2000. Mukana on toki myös Itä-Uusimaa, joka lopetetaan. Megalaitoksen toimitusjohtaja yritti ajaa organisaatioon tehokkuusajattelua, sillä seurauksella, että hän sai lähteä toisiin tehtäviin.

HUS on esimerkki suomalaisen terveydenhoidon suuryksiköiden johtamisen ja ohjauksen mahdottomuudesta. Mihin tarvitaan 20 keskussairaalaa, kun Suomi tulisi hyvin toimeen viidellä? Vastausta pitänee hakea aluepoliittisilta asiantuntijoilta.

Kajaanilainen Luovaliike Oy

Lahdessa kokeiltua järjestelmää ollaan viemässä Australiaan.

Terveys- ja hyvinvointiteknologiaan erikoistunut yritys.

• Toimitusjohtaja Tero Harakka
• Markkinointipäällikkö Tuomas Laatikainen
• Tekes on rahoittanut Hoti-hanketta
• Kotihoitojärjestelmä
• Finnpro auttaa Australiaan
• Hoti Mobile tool on helppokäyttöonen
  
• Simuloi Pc:n toimintoja
• Korealaisen Bluebird Softin laite käytössä

KS 24.6.2009 jutussa mainitaab lähihoitaja Erja Tiihonen

Mediuutiset: Hoitojonojen lyhentyminen hidastui

Mediuutisten Mika Peltola kirjoitti artikkelin "Hoitojonojen lyhentyminen hidastui 26.6.2006, 10:05. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Kuka tietää? Kiinnitin huomiota tähän kommenttiin:

Ongelmallisimmat erikoisalat ovat kuulon huolto, ortopedia, käsikirurgia ja plastiikkakirurgia.

Tämä kertoo, että diagnostiikan nopeuttaminen ratkaisee osan ongelmasta. Rannekanavaoireyhtymän nopeutunut diagnostiikasta britit ovat kirjoittaneet mielenkiintoisia laskelmia rannekanavaoirehtymän kustannussäästöstä, jotka löytyvät klikkaamalla tätä pdf:ää. Veijo Lesonen kirjoitti Policy Exchange'sta näin:

Huomenta Helge, tämmöisen sivuston pitäjä oli ottanut tässä aikaisemmin yhteyttä meidän Leciesterin kollegoihin. Katso tuo pdf 6/30/2008 ja siellä sivulla 7 mm. Mediracerista.

http://www.policyexchange.org.uk/Issues/Health.aspx

Publications on Health Issues

Publication Date
6/30/2008
All Change Please
Download PDF

t. Veijo

Mediuutiset: Hoitojonojen lyhentyminen hidastui: [Mika Peltotalo 26.6.2006, 10:05]

STM:n mukaan sairaaloiden yli kuuden kuukauden mittaiset hoitojonot lyhenivät yli 7 000 potilaan verran alkuvuonna (2006). Vuodenvaihteen runsaan 20 000:n potilaan jono väheni yli 35 prosenttia vajaaseen 13 000:een.

Kun hoitotakuu tuli voimaan maaliskuussa 2005, hoitojonoissa oli 35 000 ihmistä, joista suurin osa odotti tekonivel- tai kaihileikkausta.

Hoitotakuu vaatii, että potilaan
on päästävä erikoissairaanhoitoon kuudessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

Ongelmallisimmat erikoisalat ovat kuulon huolto, ortopedia, käsikirurgia ja plastiikkakirurgia.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyä sairaanhoitopiireille suunnatulla kyselyllä kolmannen kerran.

Jonojen lyhenemisvauhti hidastui

Yli puoli vuotta hoitoa jonottaneiden määrä on vähentynyt, mutta jonojen lyhentymisvauhti on hidastunut. Noin puolet yli puoli vuotta hoitoa jonottaneista jonottaa sellaista hoitoa, jota ei ole tarjolla riittävästi ostamallakaan."

• STM = Sosiaali- ja terveysministeriö
• Lähde: Mediuutiset 26.6.2006

Mediracer käyttäjien koulutuksen tärkeydestä

Olen tutustunut hermoratamittauksista käytyyn keskusteluun rapakon takana. Yksi asia on käynyt selväksi. Mediracer-käyttäjien koulutus on tärkeässä roolissa.

1. Rannekanavaoireyhtymän diagnostiikka tehdään potilaiden hyväksi
2. Nopeus on valttia, tutkimuskynnyksen madaltaminen palvelee oirehtivia potilaista
3. Birtanniassa "One Stop Clinic" toimintamalli nopeuttaa potilaan hoitoa diagnoosista leikkaukseen
4. Lukuisat potilaat joutuvat meillä ja muualla odottamaan tutkimuksiin pääsyä kuukausia
5. Sen jälkeen odotetaan leikkausta ja kuntoutumista
6. Koko hoitoketjun läpimenoaika venyy helposti puolen vuoden pituiseksi
7. Mitä jos kaiken voisi hoitaa muutamassa viikossa?
   

Uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöönotto törmää meillä ja muualla ennakkoluuloihin. Terveystaloudelliset ja muut innovaatiot uhkaavat usein vakiintuneita käytäntöjä. Potilaan näkökulmasta nopeutuneet läpimenoajat ovat kuitenkin sekä elämän laadun kannalta, että henkilökohtaisten kustannusten näkökulmasta etusijalla.

Miten Suomi purkaa hoitojonojaan?

Mediracer on työkalu rannekanavaoirehyhmästä kärsivien tutkimusjonojen lyhentämiseksi. Tutkimusmenetelmän käyttöön ottamisen kynnys on matala, koska laitteen hankintakustannukset ovat murto-osa perinteisestä ENMG-laitteistosta.

Olen tässä blogissa usein pohtinut, miten Mediracer menetelmän käyttöön ottamista voitaisiin terveystaloustieteen näkökulmasta nopeuttaa. Kotimaiset hyvät käytännöt ja referenssit tukisivat Mediracer -innovaation kansainvälistä kaupankäyntiä.

Rannekanavaoireyhtymä aiheutuu yleensä ranteen pitkäkestoisesta kuormituksesta, johon liittyy toistuvaa ranteen koukistusta ja ojennusta. Samoin esimerkiksi sokeritauti, reuma, raskaus, ylipaino, tupakointi tai ranteen tapaturma voivat altistaa oireyhtymälle.

Rannekanavaoireyhtymä voidaan korvata myös fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina (Ammattitautilaki 1.1.2003).

Lueskelen juttuja hoitojonojen purkamisesta

1. Varsinais-Suomessa
2. Kanta-Hämeessä
3. Pirkanmaalla
4. Vaasan sairaanhoitopiirissä
5. Kainuun maakunnassa
   

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri uskoo saavansa hoitojonot lain edellyttämään kuntoon. Jonojen purkua nopeutetaan muun muassa teettämällä lisätöitä ja käyttämällä ostopalveluja. Mediracer-palvelujen tuottajiksi olemme ajatelleet yksityisiä työterveyspalvelujen tuottajia.

Varsinais-Suomessa hoitojonojen purkamisen taloudellisista motiiveista mainittakoon Terveydenhuollon oikeusturvalautakunnan (TEO) väläytykset jopa miljoonan euron uhkasakon määräämisestä, jos potilaiden jonotusaikoja ei saada lyhennettyä kesäkuun 2008 loppuun mennessä alle puoleen vuoteen.

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén sanoo, että leikkausjonotilanne on Varsinais-Suomessa keskimääräistä parempi. Marraskuun 2007 alussa yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneita potilaita oli 1 12o. Se on noin 24 potilasta 10 000 asukasta kohti.

Mediracer-tutkittava ovat näistä vain murto-osa. Käsikirurgian suhteellisesta osuudesta minulla ei ole tietoa. Pitänee kysellä.

Lindén on yllättynyt siitä, että suurimman uhkasakon varjo on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin niskassa. Kanta-Hämettä on varoiteltu puolen miljoonan ja Kainuun maakuntaa 150 000 euron uhkasakolla.

Vertailen tässä postauksessa Mediracer-tutkimusjonon lyhentämistä ja "sairaanhoitopiirin hoitojonoja" keskenään luodakseni itselleni kuvaa jonojen purkamisen ongelmatiikasta.

Jonojen pidentymisen syyt ovat moninaisia:

1. henkilöstön rekrytointiongelmat
2. kirurgien ja lääkäreiden siirtyminen yksityiselle sektorille
3. syksyn 2007 työtaistelu

Kanta-Hämeen ja Kainuun maakunnan on annettava selvityksensä. TEO ja lääninhallitukset päättävät mahdollisista uhkasakoista ja niiden lopullisista suuruudesta.