Vaihtoehtoisia reittejä suomalaisten lamasta irrottautumiseen

Vaihtoehtoisten reittien etsiminen on nyt tarpeen. Keväällä 2007 maailma näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Laman alkua aavisteltiin, mutta politiikan ja talouden perusjengi oletti, että Suomi selviää maailmanlaajuisesta lamasta kuin kuuluisa Kalevia Sorsan koira "veräjästä”.

Suomalainen suunnitelmatalous oli vielä tuolloin voimissaan. Hallitus rakensi verotus- ja tukipäätöksistä himmelin, josta kukaan ei ottanut selvää. Kepu heitti almuja metsänomistajille ja Kokoomus palkitsi hyvätuloisia veronalennuksilla.

Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja tilasi työhuoneeseensa vajaan sadantuhannen euron huonekalut konsultoituaan ensin aiheesta PR-toimistoa. Sama virkamies teetti aiemmin vanhoilla kavereillaan sadankahdenkymmenen tuhannen euron tutkimuksen kerjäläisten tilanteesta.

HUS on yli kahdenkymmenen uusmaalaisen kunnan , yli 20 sairaalan ja yli 21 000 työntekijän yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2000. Mukana on toki myös Itä-Uusimaa, joka lopetetaan. Megalaitoksen toimitusjohtaja yritti ajaa organisaatioon tehokkuusajattelua, sillä seurauksella, että hän sai lähteä toisiin tehtäviin.

HUS on esimerkki suomalaisen terveydenhoidon suuryksiköiden johtamisen ja ohjauksen mahdottomuudesta. Mihin tarvitaan 20 keskussairaalaa, kun Suomi tulisi hyvin toimeen viidellä? Vastausta pitänee hakea aluepoliittisilta asiantuntijoilta.

Valituksia potilasasiamiehelle

HUS:ssa potilasasiamiehelle valitetaan eniten hoidosta tai hoitotuloksesta. Vuonna 2008 sellaisia yhteydenottoja tuli yli 14 000. Lähes yhtä monesti epäiltiin hoito- ja menettelytapavirheitä.

Epäilevien määrä oli kasvanut vuodesta 2007 yli 450:llä.

Myös hoitoon pääsyn vaikeudet ja potilaan tiedonsaantia koskevat ongelmat aiheuttivat paljon yhteydenottoja.

Hoitoaloista kirurgia on perinteisesti poikinut eniten yhteydenottoja; viime vuonna 41 %.

Viidennes liittyy sisätauteihin. Psykiatrian toiminta viritti 15 % yhteydenotoista. Naisten- ja lastenpuoli 12 %.

Potilaat ja omaiset ovat aktiivisia. Husissa hoidettiin viime vuonna kaikkiaan yli 450 000 potilasta.

HS 4.6.2009

Kunnossa Kaiken Ikää ja HUS Hiirellä Hyvinvointia

Taustalla on HUS:n "Hotelli Hilton". Alueella tehdään uudisrakennustöitä. Mutta HUS on paljon suurempi, toimintakenttä laajempi. Potilaita tulee yliopistolliseen keskussairaalsta Kymijoen rannoilta (Ruotsinpyhtää) ja kaukaa läntiseltä Uudeltamaalta. Erikoissairaanhoitoon tullaan ilmeisesti koko maasta. En tätä kirjoittaessani edes tiedä missä raja kulkee. Asiakas- ja hoitosuhteiden ylläpitämiseksi voidaan HUS:n kaltaisessa yksikössä hyödyntää sosiaalista mediaa. Kirjoituksessani yritän myös rakentaa aasinsiltaa RKO:n varhaisdiagnostisointiin ja ennakoiviin toimiin yritysten työterveyshuollossa.

1. Missä työtehtävissä RKO esiintyy?
2. Voidaanko työnkuvan ja ergonomian suunnittelulla välttää altistumista?
3. Levon, ergonomian ja työn vaihtelevuuden organisointi
4. Miten hyvin työterveyshuollossa tunnetaan ongelmien ennakointi?
   

Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) työyksiköt ovat laajalla alueella pitkin Uuttamaata. Suuri osa henkilökunnasta tekee vuorotyötä.

Iso henkilökunnan määrä, laajalle levinneet työyksiköt ja lisääntyneet työtehtävät ovat herättäneet tarpeen verkon hyödyntämiseen. Pohdin jatkossa, miten RKO:n diagnostiikka ja käsikirurgian hoidon seurantaa voitaisiin niveltää osaksi HUS:n kehitteillä olevaan kokonaisuuteen. Tämä palveluahan voisi tulevaisuudesa ulottua HUS:n vaikutuspiirin ulkopuoelle.

• Uusi palvelumuoto
• Vertaisryhmien muodostuminen
• Mahdollistaisi asiantuntijoiden ja ruohonjuuritason (asiakkaat) välisen vuoropuhelun
  

HUS:n tulevaisuuden haasteita ovat henkilökunnan ikääntyminen, kilpailu ammattilaisista, työkyvyn ylläpitäminen, sairauksien ennalta ehkäisy ja eläkkeelle siirtyminen, kertoo fysioterapeutti Taina Liukkonen, HUS:n ”Kunnossa kaiken ikää-hankkeesta”. Pääsin aiheesta jyvälle eilen Finlandiatalossa pidetyssaä TiVIT Foresight 2008 Seminarissa.

Tieken Tiedosta Tietoyhteiskunnan kehittäjä 4 / 2008 lehdestä löysin aiheeseen liittyvä artikkeli. Foresight seminaarissa puhuttiin myös paljon sosiaali- terveyspalvelujen kehittämisestä.

HUS:n tavoitteena on saada toukokuuhun 2009 mennessä Hiirellä hyvinvointia –ohjelma pilottiyrityksistä vähintään 10 000 säännöllistä käyttäjää. Sivuston yleiseen osaan odotetaan noin 500 000 käyttäjää.

• Tämä tarkoittanee kaikille avointa alueellista ja kansallista palvelumuotoa
  

Monistettavaa mallia tarjotaan myös muille. Tarkoituksena on, että verkkopalvelu olisi tulevaisuudessa käytössä kaikissa organisaatioissa, jotka haluavat tehostaa henkilöstön pyrkimyksiä kohti tervettä elämäntapaa.

• Palvelun laajentumsielle ei pitäisi olla teknisiä esteitä
• Sisällön tuotannosta ei tässä vaihessa ole tarkempaa tietoa
  

Verkkopalvelu koostuu kahdesta osasta. Sen yleisestä osasta kaikki suomalaiset voivat saada tietoa ja tukea positiiviseen elämäntapamuutokseen. Toinen osa on organisaatioiden sisäinen. Se sisältää tietoa yrityksen terveyttä edistävästä toiminnasta, ajankohtaisista tapahtumista ja työpaikkaliikuntapalveluista.

• Tämä viittaa esimerkiksi työterveyshuoltoon
  

Hyvinvointiverkkopalvelu on ennaltaehkäisevää toimintaa, se tukee ja auttaa, Tieken artikkelissa kerrotaan. Jäin miettimään, tullaanko palvelun piiriin hakemaan myös muita yrityksiä vai keskittyykö se puhtaasti HUS:n henkilökuntaan?

• Tarkoitan tällä sisällön tuotannon organisointia
• Miten palvelujen käyttäjälähtöisyys varmistetaan?
  

Tapaan Tiekeläisiä lähiaikoina ja tulen kysymään tästä hankkeesta lisää taustatietoja, koska tässähän on aineksia paljon laajempaan verkottuvaan hyvinvoinnin edistämiseen.

Hiirellä hyvinvointiin pähkinänkuoressa:

Yleinen osa

• ravinnon merkitys työssä onnistumiseen ja jaksamiseen
• mielialan vaikutus työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen
• hyvän kunnon merkitys tuloksellisessa työssä
• kuntoilukaveripalvelu
• alkoholin käyttömittari
• työergonomia

Yrityksen sisäinen osa

• terveyttä edistävä toiminta
• työpaikkaliikuntapalvelut
• työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta
• yrityksen työergonomia

Rannekanavaoireyhtymän ennaltaehkäisemistä voitaisiin kehittää työyhteisön työergonomiaa kehittämällä, mutta raskasta, tarkkaa ja vaativaa käsityötä tekevien joukosta voitaisiin jo työhönottovaiheessa testata henkilöitä, jotka toimivat RKO altistavissa tehtävissä. Näitä ryhmiä on sosiaali- terveydenhoidon piirissä ja hallinnossa. Erityisryhmänä mieleen tulevat muun muassa hammaslääkärit.

Hyvinvointiverkkopalvelun kehittämiseen ovat ilmoittautuneet mukaan HUS ja Helsingin kaupunki, mutta lisää organisaatioita ideoineen kaivataan kehittämään palvelua. Hyvinvointiverkkopalvelu on ennalta ehkäisevää toimintaa, se tukee ja auttaa.

Verkko on tavoitettavissa juuri silloin kun kukin haluaa aloittaa oman elämänsä remontin. Se on apuväline, jonka avulla ihmiset voivat kerrata ohjaustilanteissa esiin tulleita asioita.

Verkkopalvelun rakentamiseksi on haettu rahoitusta vuodelle 2009 valtakunnalliselta Kunnossa Kaiken Ikää –ohjelmalta. Kehittämishankkeen organisoinnista vastaa TIEKE. Verkkopalvelun pyrkimyksenä on tuoda esiin ihmisen omien valintojen vaikutusta elämänhallintaan. Vaikuttavuutta haetaan niin työntekijän henkilökohtaiseen kuin työyksikön hyvinvointiin.