Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lääkärilehti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lääkärilehti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Vaihtoehtoisia reittejä suomalaisten lamasta irrottautumiseen

E71_24.10.2009_Sotkamo 111Vaihtoehtoisten reittien etsiminen on nyt tarpeen. Keväällä 2007 maailma näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Laman alkua aavisteltiin, mutta politiikan ja talouden perusjengi oletti, että Suomi selviää maailmanlaajuisesta lamasta kuin kuuluisa Kalevia Sorsan koira "veräjästä”.

Suomalainen suunnitelmatalous oli vielä tuolloin voimissaan. Hallitus rakensi verotus- ja tukipäätöksistä himmelin, josta kukaan ei ottanut selvää. Kepu heitti almuja metsänomistajille ja Kokoomus palkitsi hyvätuloisia veronalennuksilla.

Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja tilasi työhuoneeseensa vajaan sadantuhannen euron huonekalut konsultoituaan ensin aiheesta PR-toimistoa. Sama virkamies teetti aiemmin vanhoilla kavereillaan sadankahdenkymmenen tuhannen euron tutkimuksen kerjäläisten tilanteesta.

HUS on yli kahdenkymmenen uusmaalaisen kunnan , yli 20 sairaalan ja yli 21 000 työntekijän yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2000. Mukana on toki myös Itä-Uusimaa, joka lopetetaan. Megalaitoksen toimitusjohtaja yritti ajaa organisaatioon tehokkuusajattelua, sillä seurauksella, että hän sai lähteä toisiin tehtäviin.

HUS on esimerkki suomalaisen terveydenhoidon suuryksiköiden johtamisen ja ohjauksen mahdottomuudesta. Mihin tarvitaan 20 keskussairaalaa, kun Suomi tulisi hyvin toimeen viidellä? Vastausta pitänee hakea aluepoliittisilta asiantuntijoilta.

tiistai 7. lokakuuta 2008

Suomen Terveyskeskuksiin 30,8 miljoonaa käyntiä

Suomalaiset terveyskeskukset kirjaavat vuosittain 30,8 miljoonaa käyntiä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan kunnissa ei tiedetä asiakaskunnan tarpeista riittävästi, jotta riskiryhmien ongelmia voitaisiin ennakoida.
  • Mäki-Lohiluoman mukaan terveydenhuollossa seulotaan esimerkiksi syöpäepäilyjä, mutta moni muu ongelma jää huomiotta.

  • Enenevässä osassa Suomea kuntia ikäpyramidi on päälaellaan. Työssäkäyviä on vähemmän kuin eläkeläisiä.

  • Koko maata ajatellen terveydenhuollon henkilöstö ei millään riitä tarjoamaan nykyisenkaltaisia palveluja.
Olen kirjoituksissani tarkastanut RKO-tutkimus- ja leikkaustarpeita tiettyjen ammattiryhmien tarpeista.

Kuntaliitossa arvioidaan, että palveluiden tuotantotavat muuttuvat rajusti. Itsepalvelut yleistyvät, mittaavathan potilaat jo verenpaineensa ja sokeriarvonsa. Suomessa on yksi työikäinen lääkäri 300 kansalaista kohti. Lääkärit valittavat, etteivät he hallitse työtaakkaansa. Potilaat moittivat vaihtuvuutta ja pitkiä jonotusaikoja erikoislääkärin pakeille.

Rannekanavaoireyhtymän mittaaminen kotioloissa ei olisi teknisesti mahdotonta, mutta tulosten tulkintaan tarvitaan edelleen neurofysiologia, joka tietää miten vasteaikoja tulkitaan. Mutta RKO:n mittaamiseen voidaan kouluttaa sairaanhoitajia, jolloin lääkäreiden työpanosta vapautuu muuhun.
  • Potilaat eivät saa palveluita niin nopeasti kuin haluaisivat. RKO-diagnostiikan jonotusajat ovat pitkiä, jopa puoli vuotta.
Erikoislääkäreiden vastaanottoaikoja joudutaan odottamaan pitkiä aikoja ja siksi ehdotamme uudenlaista toimintamallia, joka vähentää potilaiden tuskaa, kun tutkimuksiin ja käsileikkauksiin pääsee nykyistä nopeammin.

maanantai 29. lokakuuta 2007

Lääkärilehdestä lisätietoja rannekanavaoireyhtymästä

Lääkärilehdessä on aiheesta lisätietoja. Artikkelien saaminen edellyttää kuitenkin kirjautumista.

ALKUPERäISTUTKIMUS
Rannekanavaoireyhtymä - leikkaus vai konservatiivinen hoito?
JARI YLINEN, PÄIVI DYSTER, KAIJA ILJALA, JUKKA KUPILA, ESA MUURONEN, MAURI KALLINEN, ESKO MÄLKIÄ, ARJA HÄKKINEN
SLL 33/2003,
s. 3179 - 3184
PDF