Sote-uudistuksella haetaan kustannustehokkuutta

Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo, Finland (2011)

Kuvassa ambulanssi kurvaa vasemmalle kohti Sotkamon terveyskeskusta. Nyt puhutaan SoTe-uudistuksesta, josta harva meistä saa mitään selvää. Kellään ei ole tietoa siitä, miten uudistus rahoitetaan. Kuvan ambulanssi kääntää jyrkästi vasemmalle. Kestääkö hyvinvointivaltio?

Terveystalosta leikkauksen jälkeen kotiin ongelmitta

Toimii pääkaupunkiseudulla ja ympäri Suomea.

Terveystalo Kampissa työskentelee n. 250 lääkäriä ja yhteensä n. 450 terveydenhuollon ammattilaista.

Tutkimuksiin kannattaa aina varata aika, näin pääset kokeisiin juuri silloin, kun sinulle itsellesi parhaiten sopii, eikä sinun tarvitse odottaa, toteaa laboratorion palveluesimies Tuija Penttinen. Laboratoriomme palvelee Helsingin ydinkeskustassa Kampissa ma-pe klo 07.00-20.00 ja la-su klo 10.00-17.00.

Lääkärin määräämiä pikanäytteitä otetaan 24/ 7. Laboratorioon voit varata ajan joko puhelimitse 030 6000 tai Internetin verkkoajanvarauksesta >>

Paltamolainen mies kuoli torstaina Talvivaarassa

Tulevana maanantaina saamme tietää, mitä Talvivaarassa tapahtui 15.3.2012. Onnettomuustutkinnassa selvitetään onnettomuuden kulku, syyt, seuraukset ja pelastustoimet.

Erityisesti selvitetään, onko onnettomuuden aiheuttajina olleiden laitteiden ja rakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa, rakentamisessa sekä käytössä otettu riittävästi huomioon turvallisuusvaatimukset, kirjoittaa Kainuun Sanomat lauantaina 17. maaliskuuta 2012.

Paltamolainen, vuonna 1976 syntynyt miestyöntekijä kuoli metallitehtaan ulkopuolelle. Työntekijän yllättävän kuoleman syynä saattaa olla myrkkykaasu, sillä tapahtumapaikalla vainajan läheisyydessä oli ollut kohonneita rikkivetyarvoja.

Pohjois-Suomen alihallintoviranomainen (avi) ryhtyy tutkimaan työnantajan toimia prosessihäiriöiden vuoksi. Työturvallisuus rikos toteutuu silloin, jos työnantaja tai tämän edustaja rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tahallaan tai huolimattomuudesta. Sama koskee määräysten valvontaa.

Tarkempia tietoja saamme viikonlopun jälkeen.

Lähteet: Talvivaaran LEHDISTÖTIEDOTE ja Kainuun Sanomat

Henkilökohtainen terveydenhoito Biomedicumissa

KUTSU toimittajille saapui sähköpostitse. Harmi, etten pääse paikan päälle, mutta kirjaan asian kuitenkin Tuntematon Potilas blogiini tiedoksi.

Kutsuja: Kemian vuosi 2011

Jos terveenä elää sais - miten se onnistuu?

Millaisia hoitoja voidaan räätälöidä yksilöllisesti?

Voidaanko henkilökohtaisia hoitotarpeita ennakoida?

Millaisia ratkaisuja kemia tarjoaa?

Kansainvälisen kemian vuoden toimittajatapahtuma

Henkilökohtaista terveydenhoitoa

torstaina 1. syyskuuta klo 9.15-11.30

Biomedicum I, Haartmaninkatu 8, Helsinki (Faculty Club, 6. kerros)

Ohjelma:

9.15               Ilmoittautuminen ja aamiainen

9.30               Tapahtuman juontajana tiedetoimittaja Sisko Loikkanen, Yle.

Kohti henkilökohtaista lääkekehitystä. Osastopäällikkö Elina Serkkola, Biomarker Research, Orion Oyj.

Omilla soluilla ihovaurioiden kimppuun. Dosentti Esko Kankuri, Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos.

Tilaan geenitestin – kiitos. Kuluttaja on terveydenhoitonsa keskiössä. Teknologiajohtaja Tero Ylisaukko-oja, Genecodebook Oy.

Alzheimerin tauti tai akuutti aivovamma – tuoko uusi teknologia lisäarvoa hoitopäätöksiin? Johtava tutkija Harri Siitari, VTT.

Flunssa iski – mikä lääkkeeksi? Suomessa kehitetty testi kertoo nopeasti, onko kyseessä virus vai bakteeri. Tuotepäällikkö Jaana Pykäläinen, Orion Diagnostica.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset tapahtumaan 25.8.2011 mennessä: sanna.alajoki@kemianseura.fi, puh. 050 336 5613. Huom! Ilmoitathan myös mahdollisesta erityisruokavaliosta.

YK ja Unesco ovat julistaneet vuoden 2011 kansainväliseksi kemian vuodeksi. Vuoden tapahtumia Suomessa koordinoi Suomen Kemian Seura. Lisätietoja kemian vuodesta ja edellisten toimittajatapahtumien materiaalit: www.kemia2011.fi.

Vaihtoehtoisia reittejä suomalaisten lamasta irrottautumiseen

Vaihtoehtoisten reittien etsiminen on nyt tarpeen. Keväällä 2007 maailma näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Laman alkua aavisteltiin, mutta politiikan ja talouden perusjengi oletti, että Suomi selviää maailmanlaajuisesta lamasta kuin kuuluisa Kalevia Sorsan koira "veräjästä”.

Suomalainen suunnitelmatalous oli vielä tuolloin voimissaan. Hallitus rakensi verotus- ja tukipäätöksistä himmelin, josta kukaan ei ottanut selvää. Kepu heitti almuja metsänomistajille ja Kokoomus palkitsi hyvätuloisia veronalennuksilla.

Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja tilasi työhuoneeseensa vajaan sadantuhannen euron huonekalut konsultoituaan ensin aiheesta PR-toimistoa. Sama virkamies teetti aiemmin vanhoilla kavereillaan sadankahdenkymmenen tuhannen euron tutkimuksen kerjäläisten tilanteesta.

HUS on yli kahdenkymmenen uusmaalaisen kunnan , yli 20 sairaalan ja yli 21 000 työntekijän yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2000. Mukana on toki myös Itä-Uusimaa, joka lopetetaan. Megalaitoksen toimitusjohtaja yritti ajaa organisaatioon tehokkuusajattelua, sillä seurauksella, että hän sai lähteä toisiin tehtäviin.

HUS on esimerkki suomalaisen terveydenhoidon suuryksiköiden johtamisen ja ohjauksen mahdottomuudesta. Mihin tarvitaan 20 keskussairaalaa, kun Suomi tulisi hyvin toimeen viidellä? Vastausta pitänee hakea aluepoliittisilta asiantuntijoilta.

Mediuutiset: Päätöksenteon tukijärjestelmät muuttavat medisiinaa

Uutta teknologiaa vierastetaan terveydenhuollossa, kertoo Mediuutiset. Laajentaisin ajattelua hiukan. Rannekanavadiagnostiikan jonojen lyhentämiseen on olemassa testattuja laitteita ja tutkittuja menetelmiä. Nopea hoitoon pääseminen alentaisi terveydenhoidon kustannuksia. Potilaat ja kansantalous hyötyisi, jos Mediracerin mahdollistama hajautettu malli yleistyisi.

1. Uuden teknologian omaksumisen nihkeys
2. Uusien järjestelmien käyttöönoton vaatimat kustannukset (Mediracer on edullinen)
3. Miten voisimme nopeuttaa muutosta?
4. Ajatellaanko terveydenhuoltoa terveystalouden näkökulmasta?
   

Mediuutiset: Päätöksenteon tukijärjestelmät muuttavat medisiinaa: "Monet ovat todenneet, että lääkäriä auttavat ohjelmistot parantavat hoitoa ja mahdollisesti alentavat terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Ne myös mahdollistavat erilaisten seurattavien suoritteiden perusteella määräytyvien palkkiojärjestelmien (Pay for Performance, P4P) kehittämisen.

Tukijärjestelmien käyttöönotto on kuitenkin haasteellista. Suurin este on lääkärien itsensä ylläpitämä hoitamisen kulttuuri. Muita haasteita ovat uusien teknologioiden omaksumisen nihkeys ja uusien järjestelmien käyttöönoton vaatimat suuret investoinnit.

- Terveyspalvelujen tuottajat arvostavat lääketieteen 'taidetta' edelleen erittäin korkealle. Yleisin tukijärjestelmien kritiikki on, että ne eivät ymmärrä medisiinan hienouksia. Niiden kuitenkin on todettu tehostavan hoitoa ja parantavan tuloksia, sanoo raportin kirjoittanut terveysteknologia-analyytikko Christine Chang.

Nopeaa muutosta hoitamisen kulttuurissa ei ole odotettavissa. Muutos on kuitenkin tulossa. Se vain vaatii aikaa, terveysalan ihmisten koulutusta ja painetta potilaiden, hoidon maksajien ja sairaalan johtajien taholta."

Terveydenhuollon politikkaa Britanniassa

Oululainen Mediracer on nostettu brittiläisen terveyshuollon innovaatiotoiminnan esimerkiksi. Rannekanavaoireyhtymän nopea ja hajautettu mittaus yhdistettynä telepalveluna tulevaan diagnostiikkaan säästää toteutuessaan yhteiskunnan ja työterveyshuollon kustannuksia. Hoitojonojen lyheneminen palvelee tietenkin myös ja nimenomaan potilaita, jotka nykyjärjestelmässä joutuvat jonottamaan kuukausia päästäkseen tutkimukseen ja sen jälkeen jäädään leikkausjonoon.

Asiasta tarkemmin englanninkielisissä liitteissä.


ALL CHANGE PLEASE

Professor James Barlow, Jamie Burn, Gavin Lockhart

EXECUTIVE SUMMARY

The NHS’ performance in taking up and spreading innovations and existing best practice is variable. All Change Please is an inquiry into what can be done to improve this position.

All Change Please has been my summer reading. NHS is taking a deep dive into innovations and how to set them into practice in British healthcare. Mediracer has a role in this project. For more information, please, read this posting.

Norjalaiset kehuvat suomalaisten lääkäreiden tehokkuutta

Luin äsken uutisen Kauppalehdestä: "Norjassa äimistellään Suomen lääkärien tehokkuutta."

Norjan johtava talouslehti Dagens Næringsliv päivittelee laajassa, kolmesivuisessa artikkelissaan norjalaisen terveydenhuollon tehottomuutta. Suomalainen lääkäri on 80 prosenttia tehokkaampi kuin norjalainen ammattitoverinsa.

Artikkeli on saanut otsikon "Suomalainen sisu hakkaa Norjan". Pitäisikö asiaa tarkastella myös uuden teknologian hyödyntämisen näkökulmasta? Miten korkeaksi tuottavuus nousisikaan, jos ottaisimme käyttöön aikaa ja vaivaa säästäviä uusia teknologioita ja palvelujen tuotantomenetelmiä?

Norjan kolmanneksi suurin, julkisen terveydenhuollon organisoinnista vastaava työnantajajärjestö Spekter tilasi konsulttiyhtiö Deloittelta selvityksen, jossa vertaillaan norjalaista, saksalaista, skottilaista ja suomalaista terveydenhuoltoa.

Ajattelin samassa hengessä keskusteluamme Seppo Nevalaisen kanssa Technopoliksessa tällä viikolla. Pitäisikö meidänkin tuottaa vertaileva selvitys Mediracerin ja perinteisen ENMG-diagnostiikan terveystaloudellisista vaikutuksista?

- Hoitoketjun analyysi
- Miten RKO-palveluja tuotetaan?
- Miten RKO-palvelujen tehokkuutta voidaan lisätä?
- Onko tarjolla uusia konsteja?
- Miten Mediracer yhtenä uutuutena voi tehostaa RKO:n diagnostiikkaa?
- Voidaanko käsikirurgiaa virtaviivaista? (Blue Ocean malli)

Suomen ja Norjan terveydenhuollon tehokkuusero paljastui dramaattiseksi varsinkin julkisen, mutta myös yksityisen terveydenhuollon saralla.

- Hämmästyimme suuresti näistä isoista tuottavuuseroista, emmekä aluksi uskoneet että tulos voi olla oikea, Spekterin johtaja Lars Erik Flatø sanoo. Ero maiden välillä on hänen mukaansa kuitenkin kiistaton.

Lääkäreiden tehokkuutta mitattiin vertailemalla sairaalasta kotiutettujen ja sinne kirjattujen potilaiden määriä lääkärin työvuotta kohden eri maissa.

Tämähän suitsuttaa hyvää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta kuin koulutusta kiitellyt PISA-tutkimus.

Suomalaiset lääkärit kotiuttavat sairaaloista lähes 80 prosenttia enemmän potilaita kuin norjalaiset . Sama tehokkuusero koskee myös poliklinikoita. Suomalainen lääkäri myös tekee 70 prosenttia enemmän hoitosuoritteita kuin norjalainen

"Jos norjalaiset sairaalat olisivat yhtä tehokkaita kuin suomalaiset, Norja tarvitsisi 1500 erikoislääkäriä vähemmän", lehti päättelee.

Myös suomalaiset sairaanhoitajat ovat norjalaisia kollegoitaan ylivoimaisesti tehokkaampia. Tehokkuuseroksi potilaiden kotiuttamisessa laskettiin 40 prosenttia suomalaisten eduksi. Saksalaiset sairaanhoitajat ovat vielä tätäkin tehokkaampia, ero Norjaan on 70 prosenttia.