Vaihtoehtoisia reittejä suomalaisten lamasta irrottautumiseen

Vaihtoehtoisten reittien etsiminen on nyt tarpeen. Keväällä 2007 maailma näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Laman alkua aavisteltiin, mutta politiikan ja talouden perusjengi oletti, että Suomi selviää maailmanlaajuisesta lamasta kuin kuuluisa Kalevia Sorsan koira "veräjästä”.

Suomalainen suunnitelmatalous oli vielä tuolloin voimissaan. Hallitus rakensi verotus- ja tukipäätöksistä himmelin, josta kukaan ei ottanut selvää. Kepu heitti almuja metsänomistajille ja Kokoomus palkitsi hyvätuloisia veronalennuksilla.

Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja tilasi työhuoneeseensa vajaan sadantuhannen euron huonekalut konsultoituaan ensin aiheesta PR-toimistoa. Sama virkamies teetti aiemmin vanhoilla kavereillaan sadankahdenkymmenen tuhannen euron tutkimuksen kerjäläisten tilanteesta.

HUS on yli kahdenkymmenen uusmaalaisen kunnan , yli 20 sairaalan ja yli 21 000 työntekijän yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2000. Mukana on toki myös Itä-Uusimaa, joka lopetetaan. Megalaitoksen toimitusjohtaja yritti ajaa organisaatioon tehokkuusajattelua, sillä seurauksella, että hän sai lähteä toisiin tehtäviin.

HUS on esimerkki suomalaisen terveydenhoidon suuryksiköiden johtamisen ja ohjauksen mahdottomuudesta. Mihin tarvitaan 20 keskussairaalaa, kun Suomi tulisi hyvin toimeen viidellä? Vastausta pitänee hakea aluepoliittisilta asiantuntijoilta.

Meillä on viestintäongelma!

Keskustelimme tänään Seppo Nevalaisen kanssa Mediracerin mahdollistamasta nopeutetusta hoitoketjusta, joka on viety käytäntöön Britanniassa.

"Mediracer on avainkomponentti kuviossa, jossa yliopistollinen tutkimus ja hoito siirretään terveyskeskustasolle", myyntijohtaja Nevalainen toteaa.

Ongelman on kuitenkin useissa maissa RKO-tutkimuksen ja leikkaushoidon välinen jäykkyys. RKO:sta kärsivät potilaat joutuvat ensin odottamaan ENMG-tutkimukseen pääsy ja sen jälkeen alkaa toinen odotus rannekanavan leikkaukseen.

"Ratkaisuna One Stop Clinic on erittäin elegantti. Potilas käy tutkimuksissa lähiklinikalla perjantaina ja diagnoosin jälkeen leikkaus voidaan aikatauluttaa vaikkapa seuraavan viikon alkuun", Nevalainen jatkaa.

Meillä ilmeisesti ei voi mennä siihen, että erikoissairaanhoitaja tekisi RKO-leikkauksen?

"Helge, sitä valmiutta meillä ei vielä ole. Mutta tämän toimintamallin voisi kuitenkin sijoittaa 'matkalaukkuun' ja viedä maakuntiin tai lähelle potilaita", Seppo Nevalainen sanoo.

Diagnostiikka ja leikkaus samassa pisteessä. Koulutettu työterveyshoitaja tekee tutkimukset ja leikkaukset suoritetaan ohjelmoidusti niin, että leikkaava lääkäri hoitaa vaikkapa kahdeksan potilasta päivässä.

"Juuri niin toimitaan One Stop Clinicissä. Yksityisvastaanottona se on varsin tuottoisaa toimintaa, mutta tärkein kustannushyöty One Stopissa on potilaan vaivan ja heikentyneen elämänhallinnan nopea poistaminen."

Suomessa potilaiden jonotusajat ovat 300 000 työpäivää. Laskeskelimme, että 100 000 potilaan poistaminen jonoista säästäisi yhteiskunnan varoja useita miljoonia euroja. Teemme tästä tarkempia laskelmia ja julkaisemme lähiaikoina numeroita lukijoittemme arvioitavaksi.

"Miten saamme tämän viestin perille päättäjille?" Nevalainen summaa.

Tarvitsemme kannanottoja terveydenhuollon päättäjiltä, kunnallispoliitikoilta, RKO-ammattilaisilta, työterveyshuollon kehittäjiltä jne. Näistä asioista ei välttämättä ole käyty laajaa keskustelua.