Kunnossa Kaiken Ikää ja HUS Hiirellä Hyvinvointia

Taustalla on HUS:n "Hotelli Hilton". Alueella tehdään uudisrakennustöitä. Mutta HUS on paljon suurempi, toimintakenttä laajempi. Potilaita tulee yliopistolliseen keskussairaalsta Kymijoen rannoilta (Ruotsinpyhtää) ja kaukaa läntiseltä Uudeltamaalta. Erikoissairaanhoitoon tullaan ilmeisesti koko maasta. En tätä kirjoittaessani edes tiedä missä raja kulkee. Asiakas- ja hoitosuhteiden ylläpitämiseksi voidaan HUS:n kaltaisessa yksikössä hyödyntää sosiaalista mediaa. Kirjoituksessani yritän myös rakentaa aasinsiltaa RKO:n varhaisdiagnostisointiin ja ennakoiviin toimiin yritysten työterveyshuollossa.

1. Missä työtehtävissä RKO esiintyy?
2. Voidaanko työnkuvan ja ergonomian suunnittelulla välttää altistumista?
3. Levon, ergonomian ja työn vaihtelevuuden organisointi
4. Miten hyvin työterveyshuollossa tunnetaan ongelmien ennakointi?
   

Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) työyksiköt ovat laajalla alueella pitkin Uuttamaata. Suuri osa henkilökunnasta tekee vuorotyötä.

Iso henkilökunnan määrä, laajalle levinneet työyksiköt ja lisääntyneet työtehtävät ovat herättäneet tarpeen verkon hyödyntämiseen. Pohdin jatkossa, miten RKO:n diagnostiikka ja käsikirurgian hoidon seurantaa voitaisiin niveltää osaksi HUS:n kehitteillä olevaan kokonaisuuteen. Tämä palveluahan voisi tulevaisuudesa ulottua HUS:n vaikutuspiirin ulkopuoelle.

• Uusi palvelumuoto
• Vertaisryhmien muodostuminen
• Mahdollistaisi asiantuntijoiden ja ruohonjuuritason (asiakkaat) välisen vuoropuhelun
  

HUS:n tulevaisuuden haasteita ovat henkilökunnan ikääntyminen, kilpailu ammattilaisista, työkyvyn ylläpitäminen, sairauksien ennalta ehkäisy ja eläkkeelle siirtyminen, kertoo fysioterapeutti Taina Liukkonen, HUS:n ”Kunnossa kaiken ikää-hankkeesta”. Pääsin aiheesta jyvälle eilen Finlandiatalossa pidetyssaä TiVIT Foresight 2008 Seminarissa.

Tieken Tiedosta Tietoyhteiskunnan kehittäjä 4 / 2008 lehdestä löysin aiheeseen liittyvä artikkeli. Foresight seminaarissa puhuttiin myös paljon sosiaali- terveyspalvelujen kehittämisestä.

HUS:n tavoitteena on saada toukokuuhun 2009 mennessä Hiirellä hyvinvointia –ohjelma pilottiyrityksistä vähintään 10 000 säännöllistä käyttäjää. Sivuston yleiseen osaan odotetaan noin 500 000 käyttäjää.

• Tämä tarkoittanee kaikille avointa alueellista ja kansallista palvelumuotoa
  

Monistettavaa mallia tarjotaan myös muille. Tarkoituksena on, että verkkopalvelu olisi tulevaisuudessa käytössä kaikissa organisaatioissa, jotka haluavat tehostaa henkilöstön pyrkimyksiä kohti tervettä elämäntapaa.

• Palvelun laajentumsielle ei pitäisi olla teknisiä esteitä
• Sisällön tuotannosta ei tässä vaihessa ole tarkempaa tietoa
  

Verkkopalvelu koostuu kahdesta osasta. Sen yleisestä osasta kaikki suomalaiset voivat saada tietoa ja tukea positiiviseen elämäntapamuutokseen. Toinen osa on organisaatioiden sisäinen. Se sisältää tietoa yrityksen terveyttä edistävästä toiminnasta, ajankohtaisista tapahtumista ja työpaikkaliikuntapalveluista.

• Tämä viittaa esimerkiksi työterveyshuoltoon
  

Hyvinvointiverkkopalvelu on ennaltaehkäisevää toimintaa, se tukee ja auttaa, Tieken artikkelissa kerrotaan. Jäin miettimään, tullaanko palvelun piiriin hakemaan myös muita yrityksiä vai keskittyykö se puhtaasti HUS:n henkilökuntaan?

• Tarkoitan tällä sisällön tuotannon organisointia
• Miten palvelujen käyttäjälähtöisyys varmistetaan?
  

Tapaan Tiekeläisiä lähiaikoina ja tulen kysymään tästä hankkeesta lisää taustatietoja, koska tässähän on aineksia paljon laajempaan verkottuvaan hyvinvoinnin edistämiseen.

Hiirellä hyvinvointiin pähkinänkuoressa:

Yleinen osa

• ravinnon merkitys työssä onnistumiseen ja jaksamiseen
• mielialan vaikutus työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen
• hyvän kunnon merkitys tuloksellisessa työssä
• kuntoilukaveripalvelu
• alkoholin käyttömittari
• työergonomia

Yrityksen sisäinen osa

• terveyttä edistävä toiminta
• työpaikkaliikuntapalvelut
• työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta
• yrityksen työergonomia

Rannekanavaoireyhtymän ennaltaehkäisemistä voitaisiin kehittää työyhteisön työergonomiaa kehittämällä, mutta raskasta, tarkkaa ja vaativaa käsityötä tekevien joukosta voitaisiin jo työhönottovaiheessa testata henkilöitä, jotka toimivat RKO altistavissa tehtävissä. Näitä ryhmiä on sosiaali- terveydenhoidon piirissä ja hallinnossa. Erityisryhmänä mieleen tulevat muun muassa hammaslääkärit.

Hyvinvointiverkkopalvelun kehittämiseen ovat ilmoittautuneet mukaan HUS ja Helsingin kaupunki, mutta lisää organisaatioita ideoineen kaivataan kehittämään palvelua. Hyvinvointiverkkopalvelu on ennalta ehkäisevää toimintaa, se tukee ja auttaa.

Verkko on tavoitettavissa juuri silloin kun kukin haluaa aloittaa oman elämänsä remontin. Se on apuväline, jonka avulla ihmiset voivat kerrata ohjaustilanteissa esiin tulleita asioita.

Verkkopalvelun rakentamiseksi on haettu rahoitusta vuodelle 2009 valtakunnalliselta Kunnossa Kaiken Ikää –ohjelmalta. Kehittämishankkeen organisoinnista vastaa TIEKE. Verkkopalvelun pyrkimyksenä on tuoda esiin ihmisen omien valintojen vaikutusta elämänhallintaan. Vaikuttavuutta haetaan niin työntekijän henkilökohtaiseen kuin työyksikön hyvinvointiin.