passa ja maailmanlaajuisesti. Medica 2008 tavoitteena oli muun muassa löytää yhteistyökumppaneita Ranskasta. Miltä Ranskan perusterveydenhoidon organisaatio näyttää verrattuna Suomen vastaavaan? Mahdollistavatko vai estävätkö kulttuurierot uuden innovatiivisen toimintamallin lanseeramisen?Suomessa puhutaan perusterveyden kriisistä. Ranskaa pidetään byrokraattisena maana, mutta sikäläinen terveydenhoito toimii hyvin. Myös siellä puhutaan terveydenhuollon kustannuskriisistä, mutta järjestelmästä löytyy paljon hyvää. Meillä on sattuneesta syystä järjestelmästä myönteisiä omakohtaisia kokemuksia. Onko ranskalaisten järjestelmässä jotain sellaista, josta meidän [suomalaisten] kannattaisi ottaa oppia?
Systeemi lähtee siitä, että potilas menee ensin yleislääkärille, joka lähettää tarvittaessa erikoislääkärille. Pienissä kylissä on yksityisiä sairaanhoitajia, jotka ovat itsenäisiä pienyrittäjiä. Sairaanhoitaja käy asiakkaan luona tarvittaessa ja sairausvakuutus korvaa toimenpiteet, jos lääkäri on ne määrännyt.
Lääkäreiden kotikäynnitkin ovat rutiinia. He tekevät niitä myös öisin, jolloin korvaus on vähän suurempi. Ammerschwirissa asuessamme tunsimme oman kotilääkärimme, tohtori Fuchsin. Hän ehti vierailla luonamme useita kertoja, kun pojat olivat kuumeisia, korvaa särki tai iski paha mahatauti.
Yleislääkärin palkkio on 22 euroa, josta sairasvakuutus maksaa asiakkaan / potilaan pankkitilille lyhyessä ajassa 70 prosenttia. Korvauksen voi saada jo lääkärin vastaanotolla, jos omistaa vihreän Carte Vitalen eli paikallisen Kela-kortin.
- Laboratoriokuluista palautetaan 60 prosenttia
- Lääkekulujen palautusprosentti on 65
Lähes kaikilla ranskalaisilla on lisäksi vapaaehtoinen maksullinen sairausvakuutus, joka useimmiten korvaa loput. Vakuutus tulee automaattisesti esimerkiksi työn kautta, mutta sen voi ottaa myös yksityisesti.
Sairaalakäynnit ovat usein ilmaisia ja lisäksi on pitkä lista eri sairauksia, joiden hoidosta asiakas ei maksa mitään. Esimerkkinä mainittakoon, että silmänpohjarappeumaa potevat pääsevät pian leikkaukseen hyvälle silmäklinikalle.
Tästä minulle herää kysymys: Onko RKO:n eli rannekanavaoireyhtymän tutkiminen ja mahdollinen leikkaus yhtä mutkatonta ja nopeaa kuin silmäklinikalle pääsy? Tätä asiaa pitää tutkia tarkemmin. En vielä tätä kirjoittaessani osaa antaa varmaa vastausta.
Ranskassa ajatellaan, että ennaltaehkäisy ja nopea toiminta ovat edullisempia kuin se, että ihmiset joutuvat odottamaan eivätkä pääse ajoissa hoitoon.
Lähde: Taustatietoja Riitta Ahosen, vapaa toimittaja Kemistä, artikkelista DIALOGI 7/2008 artikkelista ”Ranskan terveydenhoito toimii”. Dialogi on sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKES julkaisu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti