maanantai 21. tammikuuta 2008

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim: "Soittajan neurologiset ongelmat | Duodecim
2002;118(15):1603-7 | Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen | Teema: Musiikkilääketiede
  • Hermopinteet
  • Dystonia soittajan riesana
  • Kirjallisuutta
Perifeeristen hermojen pinnetilat ja keskushermostoperäiset dystoniset häiriöt ovat tavallisimmat soittajan neurologiset ongelmat. Tavallisimmat pinteet ovat keskihermon pinne ranteen tasolla (rannekanavaoireyhtymä) ja kyynärhermon pinne kyynärpään tasolla. Kliinisen diagnoosin ohella tarvitaan elektroneuromyografiaa. Vähäisetkin pinteet kannattaa useimmiten hoitaa leikkauksella.

Helge: Vaihtoehtona Mediracer-tutkimus.

Dystoninen häiriö ilmenee pianistilla tai jousisoittajalla usein yhden tai kahden sormen toiminnan häiriönä (soittajan kramppi). Puhallinsoittajalla se voi ilmetä suun tai huulten lihasten häiriönä. Dystonian syytä ei tiedetä, mutta tutkimuksissa on havaittu muutoksia tyvitumakkeiden ja aivokuoren hermojärjestelmissä. Soittajan krampin hoito on vaikeaa, ja lihaskouristuksista kärsivän ammatillinen ura voi olla uhattuna. Hoidossa on käytetty eniten lepoa, käden lastoitusta ja paikallista botulinumtoksiinihoitoa.

Soittaminen lienee vaativimpia keskushermoston, ääreishermoston ja lihaksiston yhteistoiminnan tehtävistä. Esimerkiksi pianisti voi joutua suorittamaan yli 70 liikettä sekunnissa. On siten ymmärrettävää, että pienetkin, normaalielämässä tuskin havaittavat häiriöt jossain hermo-lihasjärjestelmän osassa voivat aiheuttaa soittajalle suuria ongelmia ja häiriön voi kuuntelijakin havaita suoraan. Tavallisimmat soittajan neurogeeniset häiriöt ovat ääreishermojen pinnetilat ja keskushermostoperäiset dystoniset häiriöt (Lederman 1989 ja 1994, Bejjani ym. 1996, Vastamäki 1999)."



Ei kommentteja: