Olemme Irjan kanssa keskustelleet nykyisen tutkimus- ja hoitomallin muutoksesta pitkin syksyä. Palautan mieleeni havaintoja viime viikon tapaamisista Helsingin Messukeskuksessa. Palautan mieleen viikko takaperin tekemäni muistiinpanot.
Operatiiviset Päivät Helsingissä 22.11.2007
Tutustuin 22.11.2007 operatiiviset päivät tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa. Käynti antoi paljon uutta ajateltavaa. Seurasin silmä tarkkana Mediracerin käyttöä osastolla. Keskustelimme mediraceroinnin kustannushyödyistä ja nopeudesta. Jatkoimme tutkimusvälineen ja toimintamallin analysointia Loviisassa. Tarkastelimme laitteen sopivuutta työterveyshuollossa ja ideoimme erilaisia palvelumuotoja yksityiseen ja kunnalliseen terveydenhuoltoon.
Toiminnan organisointi
Keskustelimme siitä, miten ruotsalaista terveydenhoitojärjestelmää tulisi lähestyä. Korviini jäi soimaan ajatus siitä, että kentällä toimivan henkilön tulee tuntea, "miten ruotsalainen terveydenhoitojärjestelmä toimii."
Jatkan tätä pohdiskelua. Etsin vastausta alla olevasta artikkelista.
Acta Neurologica Scandinavia Volume 115 - June 2007 - Number 6:ssa on tieteellinen artikkeli Mediracerista: "A handheld nerve conduction measuring device in carpal tunnel syndrome." Kirjoittajina ovat U.Tolonen, M.Kallio, J.Ryhänen, T. Raatikainen, V. Honkala ja V. Lesonen. (sivut 390 - 397)
Tämä artikkeli leviää alan ammattilaisten tietoon Pohjoismassa ja maailmanlaajuisesti. Avainsanoja ovat: carpal tunnel syndrome, electrophysiological testing, ring finger stimulation, sensory nerve conduction velocity.
Pohdimme asiaa yksityisen työterveysaseman näkökulmasta
Teemme laskelmia: 500 x 140 euroa = 70 000 euroa. Hyvä, entä jos kehittäisimme mobilen työterveyspalvelun? Pystyisimmekö tekemään 1 000 analyysiä vuodessa? Teknisesti tämän pitäisi olla sangen helppoa. Työvälineet Mediracer ja kannettava tietokone on kulkevat kätevästi työterveyshoitajan matkassa.
Rannekanavaoireyhtymä -tutkimukseen liittyvän oirekartoituksen ja oirepiirroksen kohteena olevat kokoonpanotyöntekijät, käämijät tms. voivat täyttää etukäteen, jolloin tutkimus voidaan keskittää asiakkaisiin, jotka tunnistavat oireet etukäteen.
Mutta, onko tämä järkevä tapa organisoida tutkimustoiminta? Pitäisikö työterveyspalveluun sisällyttää muita palveluja? Mitä muuta työpaikalla voi tehdä saman käynnin yhteydessä? Ajattelenko asiaa liian teollisesti?
Haluaisin keskustella palvelun taloudellisuudesta ja mitä hyötyä ennakkotarkastuksilla olisi työnantajille - ja tietenkin myös niille henkilöille, jotka työssään voivat rasittaa kättään tai käsiään tietämättään.
Haluaisin keskustella tästä asiasta tarkemmin. Laadimme taloudellisen laskelman toimintamallista. Sitä varten kyselisin vielä lisää kustannusrakenteesta.
Toiminnan organisointi
Keskustelimme siitä, miten ruotsalaista terveydenhoitojärjestelmää tulisi lähestyä. Korviini jäi soimaan ajatus siitä, että kentällä toimivan henkilön tulee tuntea, "miten ruotsalainen terveydenhoitojärjestelmä toimii."
Jatkan tätä pohdiskelua. Etsin vastausta alla olevasta artikkelista.
Acta Neurologica Scandinavia Volume 115 - June 2007 - Number 6:ssa on tieteellinen artikkeli Mediracerista: "A handheld nerve conduction measuring device in carpal tunnel syndrome." Kirjoittajina ovat U.Tolonen, M.Kallio, J.Ryhänen, T. Raatikainen, V. Honkala ja V. Lesonen. (sivut 390 - 397)
Tämä artikkeli leviää alan ammattilaisten tietoon Pohjoismassa ja maailmanlaajuisesti. Avainsanoja ovat: carpal tunnel syndrome, electrophysiological testing, ring finger stimulation, sensory nerve conduction velocity.
Pohdimme asiaa yksityisen työterveysaseman näkökulmasta
Teemme laskelmia: 500 x 140 euroa = 70 000 euroa. Hyvä, entä jos kehittäisimme mobilen työterveyspalvelun? Pystyisimmekö tekemään 1 000 analyysiä vuodessa? Teknisesti tämän pitäisi olla sangen helppoa. Työvälineet Mediracer ja kannettava tietokone on kulkevat kätevästi työterveyshoitajan matkassa.
Rannekanavaoireyhtymä -tutkimukseen liittyvän oirekartoituksen ja oirepiirroksen kohteena olevat kokoonpanotyöntekijät, käämijät tms. voivat täyttää etukäteen, jolloin tutkimus voidaan keskittää asiakkaisiin, jotka tunnistavat oireet etukäteen.
Mutta, onko tämä järkevä tapa organisoida tutkimustoiminta? Pitäisikö työterveyspalveluun sisällyttää muita palveluja? Mitä muuta työpaikalla voi tehdä saman käynnin yhteydessä? Ajattelenko asiaa liian teollisesti?
Haluaisin keskustella palvelun taloudellisuudesta ja mitä hyötyä ennakkotarkastuksilla olisi työnantajille - ja tietenkin myös niille henkilöille, jotka työssään voivat rasittaa kättään tai käsiään tietämättään.
Haluaisin keskustella tästä asiasta tarkemmin. Laadimme taloudellisen laskelman toimintamallista. Sitä varten kyselisin vielä lisää kustannusrakenteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti