Helge: Mediracerin kokoinen aukko työkalupakissa. Tämä on ollut mielessäni kirjoittaessani liikkuvasta työterveyskliniikasta, joka tarjoaisi palvelujaan yrityksille, joissa on suuri todennäköisyys työperäisen jatkuvan stressin aiheuttamasta RKO:sta.
Tutkimukseen osallistuneista 500:sta metallimiehestä yli puolet altistui käsiin kohdistuvalle tärinälle yli tunnin viikossa. Se aiheuttaa yleisimmin oireita käsissä, niskassa ja hartioissa.
Helge: Saako tämän tutkimuksen jostain? Onko tuttu?
Käsiin kohdistuva tärinä aiheuttaa kohtauksellista valkosormisuutta, mikä johtuu sormien verisuonten supistumisesta. Sitä esiintyy kylmässä, tärinäaltistumisen yhteydessä ja sen jälkeen. Käsiin voi aiheutua myös hermovaurioita, jotka ilmenevät puutumisena, pistelynä, kosketustunnon alenemisena sormissa, käsien kömpelyytenä sekä puristusvoiman laskuna.
Helge: Valkosormisuutta esiintyi metsureilla, mutta ongelma näyttäytyy metallipajoissa. Hitsaritkin joutuva usein tekemään työtään hankalissa asennoissa. Mikä on tilanne telakoilla? Entä ydinvoimatyömaalla?
Valkosormisuutta kylmässä ilmoitti 42 prosenttia täriseviä työkaluja käyttävistä, käsien puutumista 51 prosenttia ja pistelyä 46 prosenttia. Lisäksi tärinälle altistuvilla oli selvästi muita enemmän käteen säteileviä niska-hartiakipuja sekä olkapään ja kyynärpään kipuja.
Helge: Oireita.
Kliinisten tutkimusten perusteella löydettiin 24 aikaisemmin diagnosoimatonta tärinätautia ja 12 rannekanavaoireyhtymää. Rannekanavaoireyhtymä aiheuttaa puutumista ja tuntohäiriöitä peukalon, etusormen ja keskisormen alueella.
Helge: Rannekanavaoireyhtymä näiden joukossa.
Vuosittain maassamme rekisteröidään vain 10-26 tärinätautia ammattitauteina. Tutkimuksessa löydettiin siis saman verran kuin yleensä todetaan vuosittain. Suuri osa jää siis tunnistamatta ja rekisteröimättä.
Helge: Eli RKO:ta on luultua yleisempää? Näinkö näitä numeroita pitäisi tulkita?
Heinäkuussa 2005 voimaan tullut tärinäasetus edellyttää tärinälle altistumisen selvittämistä työpaikoilla ja nykyistä laajempaa koulutusta työterveyshuolloille. Tutkimus osoitti, ettei terveystarkastuksia vielä tehdä riittävästi.
Helge: Asetus edellyttäisi nykyistä laajempaa koulutusta työterveyshuollolle. Olemme Irjan kanssa pohtineet Mobilen palvelun tarvetta. Tätä työterveyspalvelua (palvelukliniikkapalvelua) pitäisi tarjota alueilla, joissa esimerkiksi alueilla, joissa yllä kuvattuja työpaikkoja on runsaasti. Mieleeni tulevat: Helsinki, Turku, Vaasa, Kotka, Jyväskylä, Rauma, Tampere jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti