Kanadalainen arkkitehti Micahel Green tuntee puun

Metsä Wood ja Michael Green suunnittelivat Empire State Buildingin puusta

Published: 9.6.2015 0:00

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ensiluokkaisia teollisen mittaluokan puutuotteita valmistava suomalainen metsäalan yritys Metsä Wood suunnitteli ikonisen Empire State Buildingin puusta yhdessä puurakentamisen puolestapuhujan ja maailmanlaajuisesti tunnetun arkkitehdin Michael Greenin kanssa. 

Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen pilvenpiirtäjä suunniteltiin rakennettavaksi uudella ja erilaisella tavalla.​

Arkkitehti Michael Green työskentelee korkeiden rakennusten ja urbaanin puurakentamisen tekniikan parissa. Parhaillaan on valmistumassa CLT-levytekniikkaan perustuva sairaalahoidossa olevien lasten vanhemmille tarkoitettu Ronald McDonald -talo Vancouverin lastensairaalan liepeille. 

Provinssin pohjoisosiin rakennetaan 8-kerroksinen puukerrostalo ja seuraavaksi Green tavoittelee 20 kerroksisen puurakennuksen rakentamista.

Brittiläisessä Kolumbiassa ollaan pitkällä ammattimaisen, teollisen puurakentamisen kehittämisessä, mutta muu Kanada tulee kaukana perässä. Green muistuttaa, että jokainen tonni rakentamisessa käytettyä puuta säästää 5,7 tonnia hiilidioksidia. 

- Vaikka puurakentaminen vähentää päästöjä ja käytämme rakentamiseen sertifioiduista metsistä hakattua puutavaraa, ympäristöjärjestöt arvostelevat  hakkuita, harmittelee Green.  Tämä on ristiriitaista, koska puu on uusiutuvaa ja puurakentamisella voimme muuttaa koko paljon päästöjä tuottavan rakentamisen rakenteen uudeksi.

Lähde: Metsä Wood Puuinfo

Metsä Group lisää puunostoa merkittävästi 2016

Metsä Fibren vuoden kuluttua käynnistävä Äänekosken biotuotehedas myllää koko valtakunnan puunhankinnan ja lisää kuitupuun kysyntää vauhtiin päästyään neljä miljoonaa kuutiota vuodessa, kertoo Kauppalehti 7.10.2106.

Puun ostoa lisätään jo nyt, vaikka Äänekosken uusi 1,3 miljoonan tonnin sellutehdas käy täysillä vasta vuonna 2018. Metsä Groupissa puunostajien koulutus alkoi jo viisi vuotta sitten. Silloin Äänekosken laajennuksesta ei ollut tietoa.

Hakkuussa metsästä tulee tulee kaikkia puulajeja, joiden toimituksia optimoidan eri toimijoiden kesken. Tukit menevät sahoille ja puuta vaihdetaan kilpailijoiden kesken kuljetusmatkojen lyhentämiseksi. Kuitupuuta ei voida ottaa metsästä ellei myös tukkia hakata.

Vielä tällä hetkellä Äänekosken läheltä ostetuista leimikoista toimitetaan mäntykuitupuuta paljon Joutsenon ja Kemin tehtaille. Koko Suomen puunostot yksityismetsistä ovat tähän mennessä olleet noin 30 miljoonaa kuutiometriä.

Kun Äänekoski toimii täydellä teholla, ovat Suomen kuitupuuvarat Metsä Groupin arvion mukaan täydessä käytössä. Tukissa on edelleen potentiaalia, ja myös energiapuussa. 

Äänekosken ympäristöön 100 kilometrin säteellä rakenetaan puuterminaaleja, joista puut ajetaan tehtaalle kelirikkoaikana.

Laskelmien mukaan hakkuisiin tarvitaan lisää 50 hakkuu- ja ajokoneen ketjuja ja 200 - 300 uutta kuljettajaa. Puutavara-autoja puolestaan tarvitaan 40 - 50 lisää ja uusia kuljettajia 200.

Metsäliitosta kerrotaan, että sopimusyrittäjät ovat hyvin kiinnostuneita lisäämään omaa toimintaansa. Uusia yrityksiä ei välttämättä tule lisää.

Rekkojen painorajojen nosto on ollut merkittävä uudistus.

Jos puukauppa ei jostain syystä lähde käyntiin jollakin alueella, kääntyy katse myös tuontiin. Metsä Group käy jo nyt puukauppaa Venäjällä ja Baltiassa ja toimittaa puuta myös konserning Husumin tehtaalle Ruotsiin.

Puntaroimme sahateollisuuden kilpailukykyä

Sahateollisuudessa, jossa puuraaka-aineen hankintakustannukset muodostavat ylivoimaisesti suurimman yksittäisen kustannuserän, kilpailukyvyn kehitystä voidaan yksikertaisimmillaan arvioida pelkästään eri maissa maksettujen raakapuun yksikköhintojen kehityksen avulla.

Suomen sahateollisuuden kilpailukyvyn kehitystä voidaan parhaiten arvioida vertailemalla sitä suhteessa tärkeimpiin kilpakumppaneihin Ruotsiin ja Venäjään. Maat ovat globaalisti merkittäviä sahatavaran tuottajia, puuraaka-aine on laadultaan likimain verrannollista, viennin osuus sahatavaran loppukäytöstä on huomattava ja maiden sijainti suhteessa päävientimarkkinoihin on syrjäinen.

Vaikka sahatavaramarkkinoilla markkinaosuudet jakaantuvat eri tuottajamaiden kesken ja kilpailu vaihtelee markkina-alueittain, voidaan Ruotsia pitää tärkeimpänä kilpailijana Suomen sahateollisuudelle.

Venäjällä sahauksen kustannusrakenne poikkeaa Suomesta. Puukustannusten osuus Venäjällä on Suomea pienempi ja energia sekä työvoimakustannusten osuudet vastaavasti suuremmat. Viro on vertailussa mukana siksi, että valuuttakurssimuutokset heijastuvat siihen vastaavalla tavoin kuin Suomeen.

Venäjällä sahojen puunhankinta poikkeaa muista vertailussa mukana olevista maista. Sahat voivat hankkia puuta omilta vuokra-alueiltaan, osallistua pystyleimikoiden huutokauppoihin tai ostaa toimituspuuta esimerkiksi hakkuuyrityksiltä tai puun välittäjiltä. Valtiolle maksettava metsämaksu (”kantohinta”) on marginaalinen kustannuserä verrattuna puun korjuu- ja kuljetuskustannuksiin.

Viennin osalta kilpailukykyyn vaikuttavat valuuttakurssit. Euro on heikentynyt monien vientimaiden valuuttoihin nähden, mikä on helpottanut tukalaa tilannetta.  Pahimpien kilpailijoiden suhteen tilanne ei ole kuitenkaan ollut Suomen viennille suotuisaa. 

Erityisesti euro on vahvistunut Ruotsin kruunuun ja Venäjän ruplaan nähden, joten kilpailukyky näiden maiden suhteen on heikentynyt. Ruotsin kruunun ennustetaan hieman vahvistuvan tämän vuoden aikana.