Telelääketieteen kehitys mahdollistaa terveyshuollon palvelujen globalisoinnin. Osa tutkimustyöstä voidaan tehdä täällä, lähellä potilasta, mutta lausunnot voidaan hakea linjojen avulla vaikkapa maailman ääristä.
Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 31.1.2007, että suomalaisetkin terveyspalvelujen tuottajat ovat alkaneet etsiä ulkomailta edullisia laboratorio- ja kuvantamispalveluja. Olisiko tässä lääke lääkärinpulaan?
Monissa Euroopan maissa, Intiasta ja muutamasta muusta kaukomaasta puhumattakaan, pystytään laboratorionäytteitä ja vaikkapa tietokonetomografiakuvia tulkitsemaan huomattavasti halvemmalla kuin Suomessa.
Vielä muutama vuosi sitten Suomen perusterveydenhoitoa palveli noin 250 laboratoriota ja noin 200 röntgenyksikköä. Palveluja oli tarjolla joka toisessa kunnassa.
Määrä on sen jälkeen jonkin verran supistunut, kun terveyskeskukset ja sairaalat ovat yhdistäneet toimintojaan.
Tekniikka mahdollistaa nykyisin sen, että Suomessa otettu röntgen- tietokonetomografia-, tai mammografiakuva siirretään digitaalisesti toiseen maahan, ja sikäläinen asiantuntija antaa lausuntonsa kuvasta sähköisessä muodossa.
Jos ulkomainen asiantuntija tutkis kuvan Suomessa, tarvitsee hän Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (Teo) luvan harjoittamiseen. Kun kuva tutkitaan ja lausunto kirjoitetaan jossain muussa maassa, Suomen viranomaiset ovat voimattomia.
Ongelma korostuu silloin, kun palveluja ostetaan EU:n ulkopuolisista maista, esimerkiksi Intiasta, josta tarjotaan palveluja Suomeenkin.
Teollisuuden muutos, uudistuminen, menestys ja kansainvälistyminen. Miten robotiikka, digitalisaatio, virtualisaatio, 3D ja uudet työskentelytavat vaikuttavat uuden ja paremman syntyyn, kehitykseen ja kasvuun?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti