Mediracer Innovaation terveystaloudelliset edut

Tässä uuden idean hahmottelua. Miltä tämä tuntuu? Voimme samalla testailla, miten sosiaalinen media soveltuu innovaatioiden kaupallistamiseen. Meitä kiinnostaa erityisesti, ketkä lukevat näitä blogeja ja miten vuoropuhelua voitaisiin kehittää. Haluamme avata keskustelun sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan. Miten terveystaloudesta ja terveydenhuollon taloushallinnosta kiinnostuneet saadaan mukaan?

Käsittelemme kapeaa sektoria, mutta näitä kokemuksia voidaan hyödyntää uusia tuotteiden ja palvelujen käyttöönotossa.

1. Muutos
2. Uudistuminen
3. Palvelun kehittyminen
4. Sovelluksen laajentaminen
5. Kansalliset taloudelliset hyödyt
6. Kansainvälistyminen - globalisaation hyödyt
   

Juttelin äsken Skypessä Olli K:n kassa, joka palattuaan Meksikosta miettii sopivaa tuotantotalouden diplomityön aihetta vaihtoehtona energia-alaan liittyvälle, joka näyttää viivästyvän.

Mielessäni on pyörinyt idea RKO-arvo-/ongelmaketjun tarkastelusta tuotantotalouden näkökulmasta. Olemme keskustelleet tästä alustavasti OK:n kanssa:

1. Tarkastelun kohteena olisi pyhä kolminaisuus työnantaja, työterveyshuolto ja vaihetyötä tekevät työntekijät
   
2. Tarkastelisimme tehtäviä, joissa RKO:n syntyminen on yleistä, joiden joukossa esiintyy potentiaalisia RKO oirehtivia
3. Työterveyshuollon Mobile Mediracer tiimin tarjoama kenttätutkimuksen etuja tarkasteltaisiin terveystalouden näkökulmasta
   
4. Laskennalliset hyödyt Mediracer ennakkotarkistuksista uusille työntekijöille osana työhönottotarkastusta
5. Kustannus- / hyötylaskelman tekeminen
6. Telelääketieteen hyödyntäminen ja erikoislääkäripalvelun virtualisointi (siirtäminen työpaikoille)
   
7. Laitekustannukset, tutkimustarvikkeet ja palvelun viimeistely (palvelun tuotekehitys)
   
8. Liiketoimintamallin rakentaminen
9. Kuntien mielestä työterveyshuollon yksityistäminen on harkinnan arvioinen vaihtoehto
   
10. Palvelun siirtäminen yksityiselle puolelle
11. Miten tavoitamme nopeammin paremmin RKO oirehtivat? Yksi promille hakeutuu ja saa hoitoa, mutta kolme promille väestöstä kärsii ongelmasta.
    

Tämän terveystaloudellisen innovaation lanseeraaminen saattaisi hyötyä työterveyshuollon diagnostiikka- ja toimenpidemallimuutoksen arvoketjun taloudellisista laskelmista. Menetelmää ja kustannusrakennetta verrattaisiin perinteiseen ENMG:hen, mutta lisäksi mallinnettaisiin, mitä muita hyötyjä ennakoivasta RKO-havainnoinnista olisi.

Nythän hoitoon hakeutuminen voi viivästyä, kun RKO-oirehtiva potilas ei kustannuskynnyksen takia hakeudu hoitoon ajoissa. Toisen kynnyksenä on jonotusaika ENMG-tutkimuksiin. Työntekijät ja -antajat hyötyisivät ongelman varhaisesta diagnostisoinnista ja toimenpiteisiin ryhtymisestä.

JULKAISEN OLLIN JA HELGEN KESKUSTELUN

Katso tuota. Laitan sen blogiin Veijolle tiedoksi, jos se tuntuu järkevältä

[14:39:50] Olli Kallio sanoo: ok

[14:45:44] Helge Keitel sanoo: http://point-of-care.blogspot.com/
[14:45:53] Helge Keitel sanoo: julkaisin hajatelman Mediracer Point of Care blogissa

[14:46:42] Olli Kallio sanoo: katsotaan mitä mieltä Veijo on aiheesta

[14:46:51] Helge Keitel sanoo: Ok
[14:47:00] Helge Keitel sanoo: olen huomenna häneen yhteydessä
[14:47:12] Helge Keitel sanoo: saitko otetta ajatuksesta
[14:47:24] Helge Keitel sanoo: Pitäisikö juttua selventää?

[14:48:03] Olli Kallio sanoo: no voit selventää

[14:48:15] Helge Keitel sanoo: Olemme Veijon kanssa sopineet siitä, että bloggamista viedään kohti lobbamista
[14:48:34] Helge Keitel sanoo: ENMG tutkimus maksaa 250 - 300 euroa
[14:48:56] Helge Keitel sanoo: ENMG laitteisto on jääkaapin kokoinen ja investointi maksaa 50 000 euroa
[14:49:18] Helge Keitel sanoo: ENMG:tä käyttää neurofysiologi (erikoislääkäri)
[14:49:39] Helge Keitel sanoo: Mediracerin hankintakustannukset ovat rapiat kuusitonnia
[14:49:53] Helge Keitel sanoo: Käyttäjäksi koulutetaan esimerkiksi työterveyshoitaja
[14:50:03] Helge Keitel sanoo: Mediracer tutkimus maksaa vain 130 euroa
[14:50:19] Helge Keitel sanoo: Mediracerin työterveyshoitaja voi ottaa mukaansa työpaikalle
[14:50:38] Helge Keitel sanoo: Irjan kanssa laskeskelimme, että järjestelyineen onnistuu 2 tutkimusta per tunti
[14:50:58] Helge Keitel sanoo: työpäivässä ehtii tekemään jopa 10 RKO-tutkimusta
[14:51:11] Helge Keitel sanoo: 10 x 130 e = 1300 euroa

[14:51:12] Olli Kallio sanoo: paljonko potilaita vuosittain? realistinen määrä, ei potentiaalinen?


[14:51:28] Olli Kallio sanoo: vaikkapa Suomessa
[14:51:34] Olli Kallio sanoo: tiedätkö?
[14:52:33] Olli Kallio sanoo: /vuosi?

[14:52:42] Helge Keitel sanoo: promille väestöstä tutkitaan

[14:52:46] Helge Keitel sanoo: Rannekanavaoireyhtymä (RKO) on työikäisen väestön kansainvälinen kansantauti. Kansainvälisissä epidemiologisissa tutkimuksissa rannekanavaoireyhtymän esiintyvyyden on todettu olevan miehillä 3 % ja naisilla 5 %.

Tiedetään myös, että RKO:n tyyppisiä käsioireita eli käsien puutumista, tikustelua, kipua, voimattomuutta tai kömpelyyttä potee 15 % väestöstä!

Pelkästään Helsingissä tällaisista oireista kärsii 80 000 asukasta. RKO:ään sairastuu vuosittain 190 naista ja 90 miestä / 100 000 asukasta kohden eli noin kolme promille väestöstä.

[14:53:23] Helge Keitel sanoo: Hesassa pelkästään 80 000 RKO-tutkittavaa
[14:54:06] Helge Keitel sanoo: Suomessa neurofysiologinen tutkimus tehdään käytännössä aina ennen leikkauspäätöstä. RKO:n vuoksi tehtävä ENMG-tutkimus onkin yleisin tai toiseksi yleisin yksittäinen tutkimus niin julkisessa kuin yksityisissä alan laboratorioissa (20 - 40 % ENMG-tutkimuksista).

RKO:n vuoksi leikkaushoitoon joutuu noin yksi (1) promille väestöstä ja yli 20 %:lle heistä leikkaus suoritetaan molempiin käsiin. USA:ssa RKO-leikkauksia tehdään n. 400 000 kpl/vuosi, Isossa-Britanniassa n. 50 000 kpl/vuosi ja Suomessa n. 6 400 kpl / vuosi.

Suomessa oli keskimääräinen jonotusaika leikkaukseen vuonna 2005 lähes neljä kuukautta. Pelkästään Suomessa kertyy sairauspoissaoloja työikäiselle väestölle 22 000 - 32 000 viikkoa per vuosi.

[14:54:51] Helge Keitel sanoo: Leikkauksia 6 400 Suomessa! per vuosi
[14:55:29] Helge Keitel sanoo: Nyt jonotetaan ja odotetaan pitkään

[14:55:39] Olli Kallio sanoo: paljonko noita ENMG-vehkeitä on Suomessa?

[14:56:06] Helge Keitel sanoo: Neurofysiologjea lienee muutamakymmenen; saan tarkan luvun Veijolta, en saa sitä tässä suoraan huterasta muististani
[14:56:15] Helge Keitel sanoo: ENMG on keskussairaalatasoinen mööpeli
[14:56:36] Helge Keitel sanoo: Keskussairaaloita on 21 ja yliopostollisia on 5
[14:57:43] Helge Keitel sanoo: Mutta RKO-ongelmia on nörttihommissa, konepajoissa, kokoonpanolinjoissa, partureilla, maalareilla, käsityöntekijöillä, metsureilla, hitsareilla kautta maan
[14:58:08] Helge Keitel sanoo: Vertaa optikko- tai hammaslääkäripalveluihin.
[14:58:21] Helge Keitel sanoo: Hoitoon hakeutumiskynnys on nyt erittäin korkea
[14:58:31] Helge Keitel sanoo: Tutkimuksiin mennään yleensä liian myöhään kuin riittävän ajoissa
[14:58:59] Olli Kallio sanoo: se kai se ongelma onkin?

[14:59:03] Helge Keitel sanoo: Suomi on tässä kokonaisuudessa pieni markkina-alue. Mallintamisen ideana olisi helpottaa Mediracer-innovaation vientiä

[14:59:12] Olli Kallio sanoo: ahaa, ok

[15:00:18] Helge Keitel sanoo: Työergonomisilla ratkaisuilla voisimme korjata myös työpaikalla esiintyviä ongelmia. Esimerkkinä teurastajat ja lihanleikkaajat elintarviketeollisuudessa, mutta ylipäätään duunipaikoilla, ajattele mikä määrä meillä on päätteen käyttäjiä...
[15:03:03] Helge Keitel sanoo: Tuotantotalousmallissa pitäisi laskea "globaali kansallinen hyöty", jos ja kun menetelmä otetaan laajasti käyttöön. Innovaatioiden käyttöönotto on kuitenkin hidasta, koska uuden tutkimusmetodin käyttöönottoa aiheuttaa työtapojen muutoksia koko arvoketjussa

[15:04:25] Olli Kallio sanoo: mulla jotenkin tuo tuotantotalousmalli särähtää korvaan. Tuotantotalous on aiheena sen verran laaja ja väljä, että saattaisi olla hyvä keksiä jokin yksiselitteisempi termi. Näin huomautuksena...

[15:04:57] Helge Keitel sanoo: TERVEYSTALOUS on oikea termi

[15:05:11] Olli Kallio sanoo: okei, kuulostaa paremmalta

[15:06:01] Helge Keitel sanoo: Lähestyin asiaa sinun opintosuuntasi näkökulmasta. Samoista asioista on kyse. Kuopion yliopistossa on terveystalouden professuuri.

[15:06:47] Helge Keitel sanoo: http://point-of-care.blogspot.com/2007/09/kuopion-yliopisto-kansanterveystieteen.html

[15:07:04] Helge Keitel sanoo: kirjoitin aiheesta näin 26. syyskuuta 2007 blogiini

[15:07:26] Olli Kallio sanoo: joo, taisinkin tuon jutun syksyllä lukea

[15:07:51] Helge Keitel sanoo: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja tehdä ehdotuksia terveydenhuollon toimivuuden parantamiseksi tutkimustulosten perusteella.

[15:09:21] Helge Keitel sanoo: Tässä olisi lisäksi hoitomalli, viittaan siihen työhön, jota Malcolm Clark on tehnyt Leicesterin yliopistollisessa keskussairaalassa

[15:09:22] Helge Keitel sanoo: http://carpal-tunnel-syndrome-cts.blogspot.com/2007/09/university-hospitals-of-leicester.html
[15:10:09] Helge Keitel sanoo: Katso tämä Malcolm Clarkin PPT
[15:10:10] Helge Keitel sanoo: http://www.18weeks.nhs.uk/cms/ArticleFiles/epy54vuyxfqndk20qobpnmi505092007152330/Files/MalcolmClarke_roadshowpresentation_050907.ppt
[15:10:29] Helge Keitel sanoo: Early return to work


* £76.40 per day CBI Figures
* Sick pay, Lost Productivity,Loss of Tax
* 100 patients / 75 working age
* 6 weeks off work/ 2 weeks off work
* £240,660 / £80,220
* 42,000 Ctd per year = Savings
* £67,384,800.00 one condition
* Smarter Thinking + Early return to work
* = Savings of £91,114,800.00 Minimum for the condition of Carpal Tunnels alone

[15:11:24] Helge Keitel sanoo: Näitä tietoja on, mutta systemaattinen aiheen kokoaminen olisi tarpeen. Mitä ajattelet aihepiiristä?

[20:00:24] Pentti Malinen sanoo: Hmhmhmhmhm....... mielenkiintoista ... siis lääketiteellinen laite, joka samassa mittakaavassa kuin kännykkä ja hoitaa ison aparaatin työt .... jopa työpaikalla tai sarjatutkimuksissa....

[20:00:39] Helge Keitel sanoo: Olet oikeassa.

[20:00:53] Pentti Malinen sanoo: Voisi olla koko Euroopassa markkinoita ... siis on .... koko maailmassa..