Sairaala katkoo langat - Tietoviikko: "Sairaala katkoo langat. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on jo vuosia ollut rutiinikäytössä potilastietojärjestelmä, joka toimii langattomilla päätteillä. Kirurgian ylilääkärin ja tulosyksikön johtajan Kari Haukipuron mukaan langattomuus etenee sairaalassa nopeasti.
Helge: Oulussa ja OYKS:issa!
”Meillä on käytössä koko talossa langaton verkko, jossa kannettavat tietokoneet toimivat. Kun mennään osastolle katsomaan potilasta, se on potilaskertomuksen osalta paperiton toimenpide ja tapahtuu liikkuvalla pc:llä. Merkittävin asia on pääsy potilaskertomukseen langattomasti”, Haukipuro korostaa.
Helge: Paperiton potilaskertomus täydentyy langattomasti.
Terveys-tivi kertoo lisää terveysteknologiasta
- Sairaala katkoo langat
- Hoitopolku Tiedon huomassa
- Helsingin terveyskeskuksille sähköiset työpöydät
- Sanelukone nivoutuu potilastietoihin
Suurimpia ongelmia langattomaan sairaalaan siirtymisessä on, ettei käyttöönotto-, kehittämis- ja integrointikapasiteetti ole vielä riittävää.
Helge: Miten integrointia voitaisiin nopeuttaa?
Lisäksi langattomassa tiedonsiirrossa täytyy huomioida teknologian tarkoituksenmukaisuus. Kun potilas on esimerkiksi teho-osastolla koko ajan paikoillaan, ei langattomuuden vaatimus ole niin suuri, vaikka piuhat häiritsevät sielläkin hoitotyötä.
Helge: Ei teho-osastolle, vaikka piuhat ovat tiellä.
”Tavoitteeksi voidaan asettaa, että langattomuus otetaan käyttöön siellä, missä se on järkevää. Langattomuus ei ole itsetarkoitus. Tietysti mitä vähemmän johtoja, sen parempi.”
Helge: Osastoilla hoitajat joutuvat liikkumaan paljon.
Wilho elää projekteina
Oulussa toteutettiin vuosina 2004–2008 osin Tekesin rahoittama Wilho-tutkimusohjelma, jossa tutkittiin langatonta sairaalaa.
- Virheet pois langattomalla päätelaitteella
Kempeleläinen Medanets on tuotteistanut automaattista kirjaamisjärjestelmää Wilho-tutkimusohjelman tulosten perusteella.
Helge: Okay!
”Wilhossa ei kehitetty varsinaisesti uutta teknologiaa, vaan tutkittiin, miten olemassa olevaa voidaan hyödyntää. Hyvää tutkimushankkeessa oli se, että tuotteen kehitys lähti heti oikeille raiteille, kun saimme tietoomme asiakkaan näkökulman”, toimitusjohtaja Veli Juola kertoo.
Helge: Tarpeesta liikkeelle.
Medanets ABS -järjestelmässä hoitajat voivat kirjata tiedot suoraan potilaan vuoteen vierellä ja mitatut arvot siirtyvät langattomia lähiverkkoja pitkin suoraan sairaalan järjestelmään. Pilottikäytössä ollut Medanets ABS on Juolan mukaan valmis otettavaksi tuotantokäyttöön.
Helge: Potilastietojen ajantasaisuus on eduksi lääkärikierrosten aikana. Kaikki tässä ja nyt.
”Tavoitteena on, että mittaustieto saadaan siirrettyä sairaalan tietojärjestelmään välittömästi sieltä, missä tieto syntyy eli potilaan viereltä. Tällöin varsinaiseen hoitotyöhön kuulumattomat työvaiheet ja saman asian useaan kertaan kirjaaminen poistuu. Tieto on reaaliaikaista ja myös virheiden määrä vähenee”, Juola luettelee.
Helge: Aivan.
Medanets ABS -järjestelmä on ollut mukana kolmessa eri pilottihankkeessa, joista yksi toteutettiin Savonlinnan keskussairaalassa.
Helge: Oyks, Savonlinna ja ...
Puolisen vuotta kestäneessä pilotissa olivat mukana sisätautien vuodeosasto sekä synnytys- ja naistentautien osasto. Käytössä olleella pda-laitteella mitattiin potilaan verenpaine, pulssi, hapetus, verensokeri ja paino. Kokeilussa mittaustulokset kirjattiin perinteisesti myös paperille.
”Laite on toiminnoiltaan selkeä ja helppokäyttöinen. Hyvää on tietysti se, että mittaustulokset ovat heti nähtävillä paikasta riippumatta. Lisäksi Medanets reagoi käyttäjäpalautteeseen hyvin”, pilotissa mukana ollut sairaanhoitaja Heini Äijö summaa.
OYS:n lisäksi tutkimusohjelmassa olivat mukana ODL-Terveys, Oulun yliopiston CWC-yksikkö ja Medanets Oy. Vaikka Wilho on virallisesti päättynyt, jatkuu se OYS:n sisällä kehitysprojekteina.
”Uusia keksintöjä ei voi tehdä alusta loppuun tällaisen projektin yhteydessä. Testasimme lähinnä olemassa olevaa tekniikkaa ja selvitimme, onko se meille käypää. Ajan mittaan Wilhosta jää jotakin uutta käyttöön, joko meille tai muille”, Haukipuro summaa.
OYS lähti Wilhoon mukaan pitkälti avohoitotalon rakennushankkeen suunnittelun tiimoilta. Lisäksi OYS tarvitsi yliopistosta ja yritysmaailmasta sopivia yhteistyökumppaneita. Haukipuron mukaan Wilho onnistui mainiosti ja se oli opettavainen hanke, mutta uudet järjestelmät vaativat aina pitkäaikaista testausta.
Haukipuro uskoo, että täysin langattoman sairaalan syntymiseen menee useita vuosia, ja teknologian kehittyessä langattomuus on erilaista kuin nykyisin.
”Esimerkiksi Medanetsin kämmenmikrolle tai vastaaville löytyy varmasti alueita, joissa niitä voidaan käyttää, mutta toisaalta kannettavat tietokoneet ovat meille ylivoimaisia suuressa osassa potilastyöskentelyä.”
Avohoitotaloon langatonta
Haukipuron mukaan rakenteilla olevassa avohoitotalossa sovelletaan langatonta teknologiaa niin paljon, kuin se suinkin on järkevää. Talo otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa.
”Automaattinen ilmoittautumisjärjestelmä perinteisen ohella otetaan käyttöön heti, kun uudisrakennus valmistuu. Lisäksi potilaan kulkua eri yksiköissä – kuten laboratoriossa, röntgenissä, poliklinikalla ja leikkaussalissa – seurataan informaatio-, opastus- ja toiminnanohjaustarkoituksiin”, Haukipuro kertoo.
Näillä näkymin Wilhon tuloksia voidaan hyödyntää uudisrakennuksessa vain osaksi, sillä kaikki testatut tekniikat eivät sovellu avohoitotaloon. Ne ovat kuitenkin käyttökelpoisia muualla sairaalassa. Esimerkiksi potilaan fysiologisten parametrien seurantajärjestelmä soveltuu potilaiden seurantaan vuodeosastolla, jota avohoitotalossa ei ole.
Tiedon tulvaa
”Avohoitotalossa ja koko sairaalassa tulee uusittavaksi esimerkiksi anestesia- ja leikkaustietojärjestelmä. Silloin paperittomuus ja langattomuus korostuvat.”
Haukipuron mukaan fysiologisten parametrien kirjaaminen voidaan automatisoida mittalaitteista suoraan jo nykyisin, mutta jatkuva kirjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista.
”Ongelmana on tietotulva. Jos taas kirjaaminen automatisoidaan tapahtuvaksi tietyin välein, on vaara, ettemme tallenna tietoja oikealla hetkellä. Oletettavasti fysiologisten parametrien kirjaaminen tulee olemaan puoliautomaattista, eli hoitaja päättää, mitä tietoja tallennetaan”, Haukipuro arvelee.
Helge: Puoliautomaattinen, okay.
Muualla Talentumin verkostossa
- Langaton sairaala syntyy pikku hiljaa | Mediuutiset | 10.9.2009 »
- Kys panostaa avohoitoon | Mediuutiset | 3.3.2009 »
- Oulussa siirryttäneen tiimityöhön | Mediuutiset | 12.11.2008 »
- Oululaiset rakentamaan kehoverkkoja Japaniin | Mediuutiset | 11.9.2008 »
- Oulun yliopisto pääsi mukaan Japanin sairaala-it:n jättiohjelmaan | Tekniikka&Talous | 10.9.2008 »"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti