Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Finnair avasi suoran reitin Souliin, Etelä-Koreaan 2. kesäkuuta 2008.
Uusi yhteys parantaa korealaisten yhteyksiä Eurooppaan. Toivomme, että korealaiset näkevät parantuvien yhteyksien myötä myös yhteistyön mahdollisuuden innovatiivisten pk-yritysten kanssa. Korean kuluttajat vaurastuvat nopeasti, hyvinvointiin, vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat entistä lupaavampia liiketoiminta-alueita.
Mediracer Oy:llä on toimisto Aviapoliksessa eli Technopolis Oyj:n toimistokompleksissa lähellä lentokenttää. Olettakaamme, että tämä edullinen logistinen sijainti ja siihen liittyvät logistiset mahdollisuudet johtavat uusiin liiketoimintayhteyksiin Kaukoidässä toimivien Wellness-yhtiöiden kanssa. Suomella on Koreassa erittäin hyvä maine muun muassa ympäristöystävällisenä maana.
Helsinki-Vantaa saa vastaparikseen Inchenonin lentokentän, joka on Etelä-Korean suurin, ja kuuluu maailman suurimpiin rahtikenttiin. Kaikki on valmiina, yhteydet toimivat, Soul on tullut lähemmäs meitä. Meidän tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen.
Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana: viime vuonna sen arvo oli lähes 1,1 miljardia euroa. Suomen vienti Koreaan oli vuonna 2007 alle 600 miljoonaa euroa. Suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Koreassa, joka on maailman 10. suurin kansantalous.
"Suuret auto- ja elektroniikkavalmistajat, kuten Hyundai ja Samsung, ovat Suomen tuonnin kärjessä, mutta Koreasta tuodaan myös valmistavan teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Monet merkittävät suomalaiset vientituotteet sisältävät yllättävän paljon korealaisia komponentteja," kertoo Aviapoliksen esite.
Koreassa on paljon valmistavaa teollisuutta, joka samalla tarkoittaa sitä, että maassa on myös joukoittain ihmisiä, jotka kärsivät rannekanavaoireyhtymästä. Kirjoitan tästä tulevissa postauksissa.
Teollisuuden muutos, uudistuminen, menestys ja kansainvälistyminen. Miten robotiikka, digitalisaatio, virtualisaatio, 3D ja uudet työskentelytavat vaikuttavat uuden ja paremman syntyyn, kehitykseen ja kasvuun?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti