Ammattitaudit ja ammattitautiepäily 2005: Rannekanavaoireyhtymä

Työterveyslaitoksen "Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt
2005. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset".

Tekijät:

• Aarne Laakkonen
• Lea Palo
• Anja Saalo
• Riitta Jolanki
• Ilpo Mäkinen
• Timo Kauppinen

Työterveyslaitos Helsinki 2007

Lisätietoja löytyy pdf:stä....

Julkaisun laatimiseen ovat tekijöiden lisäksi osallistuneet Jarmo Jacobsson ja Juha Hemminki TVL:sta, Teuvo Siitonen MELA:sta ja Hilkka Riihimäki sekä Riitta-Sisko Koskela TTL:sta, joita haluamme
lämpimästi kiittää.

Lisätietoa antaa tiimipäällikkö Timo Kauppinen (Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, sähköposti: timo.kauppinen@ttl.fi ). Selvityspyynnöt ja vuositilastoa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa tutkimussihteeri Lea Palolle (Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, sähköposti: lea.palo@ttl.fi ).

Helsingissä syyskuussa 2007
Tekijät

Työhön yleisesti liittyviä tuki- ja liikuntaelinsairauksia ovat selkäsairaudet, nivelrikko ja niska- ja hartiaseudun kiputilat. Näissä sairauksissa työperäisyyttä on vaikea osoittaa yksilötasolla, joten niitä ei nykyisen korvauskäytännön mukaan yleensä korvata ammattitauteina.

Yläraajojen jänteiden ja jännetuppien tulehdukset, jänteiden kiinnityskohtien tulehdukset ja rannekanavaoireyhtymä ovat yläraajoja fyysisesti kuormittavassa työssä yleisiä sairauksia, joiden työperäisyyden osoittaminen on selvempää kuin yllä mainituissa sairauksissa (Ammattitautilaki 4 a § 1315/2002) (Liite 3).

Vuonna 2005 kirjattiin 1 469 rasitussairautta. Rasitussairauksien osuus kaikista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä oli 22 % ja ne olivat meluvammojen jälkeen lukumääräisesti suurin tautiryhmä (taulukko 1).

Yleisin kirjattu rasitussairaus oli olkaluun sivunastan tulehdus, joka muodosti lähes puolet kaikista tapauksista. Toiseksi yleisimpiä olivat jänne- ja jännetuppitulehdukset. Rannekanavaoireyhtymiä (tautiluokituksessa hermoston sairauksia):

1. kirjattiin 166 tapausta Lisäksi kirjattiin 67 hartian ja olan alueen sairautta ja 13 selkäsairautta. Limapussitulehduksia kirjattiin 10 ja ranteen hyytelörakkoja 2 tapausta.
   
   
2. Naisten osuus kirjatuista rasitussairauksista oli 41 %. Rasitussairauksia esiintyi kaikissa ikäryhmissä.
   
   
3. Miehillä niitä todettiin eniten ikäryhmässä 40–44 vuotta ja naisilla ikäryhmässä 50–54 vuotta.
   
   
4. Toimialoista lukumääräisesti eniten rasitussairauksia todettiin julkisissa ja muissa palveluissa (230), rakentamisessa (180) sekä elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (176).
   
   
5. Ammateittain tarkasteltuna rasitussairauksia kirjattiin suhteellisesti eniten elintarviketeollisuustyössä (80/10 000) ja tekstiili-, ompelu-, jalkine- ja nahkatyössä (28/10 000) sekä graafisessa työssä 20/10 000).

Rasitussairauksien määrissä ei aikaisempiin vuosiin verrattuna ollut tapahtunut kovin suuria muutoksia.

TPSR

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) on kerätty tietoa lääkäreiden ammattitautien, ammattitautiepäilyjen ja eräinä työtapaturmina korvattavien vammojen vuoksi

tutkimuksissa olleista potilaista vuodesta 1964.

Aikaisemmin tiedot tulivat vakuutuslaitoksilta suoraan Työterveyslaitokseen, ja rekisterinpitoa koskeva säännös sisältyi v:sta 1993 työsuojelun valvontalakiin. Vuonna 2002 tapahtuneen tapaturmavakuutuslain muutoksen jälkeen vakuutuslaitokset eivät enää toimita ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä koskevia tietoja Työterveyslaitokseen vaan ainoastaan Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon (TVL).

Vastaavasti v. 2002 maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin tehtiin täydennyssäännös tietojen antamisesta Työterveyslaitokseen. TVL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) toimittavat ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä koskevat tiedot Työterveyslaitokseen. Myös työsuojelupiirit lähettävät lääkärien tekemät ilmoitukset uusista ammattitaudeista ja työstä johtuneista muista sairaalloisista tiloista Työterveyslaitokseen.

Osasta tapauksia on lisäksi käytössä ammattitautitutkimuksia tekevien yksiköiden potilasasiakirjatietoja. Näitä tietoja on käytetty TVL:sta ja MELA:sta saadun tiedon täydentämiseen etenkin hengitystieallergioissa ja ihotaudeissa.