Jaksaminen työelämässä ja esimiestyö

Ihmisten jaksaminen on kovalla koetuksella tämän päivän työelämässä. Masennus on nopeasti lisääntynyt suomalaisten kansantaudiksi, jonka joka viides sairastaa elämänsä aikana ainakin kerran.

Esimiehet voivat vaikuttaa ratkaisevasti myös muiden ihmisten elämään ja tulevaisuuteen.

- miten esimiesten työkykyä tuetaan?

- yksilö- ja ryhmäohjaaminen

- voimavarakartoituskeskustelut psykologin kanssa

Esimiehen oma käsitys itsestään esimiehenä ja suhtautuminen esimiestyöhönsä sekä sosiaalinen eli omalta esimieheltä, organisaation ylimmältä johdolta ja esimieskollegoiltaan saatava tuki auttaa kestämään.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien EU-direktiivi

Luin Joensuussa ilmestyvää Karjalaista outokumpulaisessa pizzaravintolassa. Siinä kerrottiin tuki- ja luikintaelinsairauksista Suomessa ja seitsemän miljoonan työpäivän sairaspoissaoloista.

Rannekanavaoireyhtymästä kärsivät
kuuluvat myös tähän kategoriaan.

"Kliinisesti tärkein medianuksen pinnekohta on karpaalikanava. Tästä syntyy karpaalitunnelisyndrooman nimellä tunnettu taudinkuva, joka on melko yleinen. Vaiva alkaa yöllisillä peukalon, etu- ja keskisormen tuntemuksilla, joihin kuuluu särkyä, turvotusta, pistelyä ja puutumista ja sormien jäykkyyttä. Hieronta ja liikuttelu auttavat jonkin verran. Aamulla vaiva tuntuu taas. Melko usein kivut säteilevät ranteesta kauaksi yläraajan tyveen päin, mikä vaikeuttaa diagnosointia. Sairaus on tavallisin keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla naisilla. Tilan jatkuessa alkaa ilmetä thenarin seudun atrofiaa ja motorista heikkoutta lähinnä peukalon toiminnoissa.

Työntekijöitten selät saamassa tukea EU:lta

Kotimaa (22.06.2008) Helsinki STT. Työntekijöitten selät ovat saamassa tukea Euroopan unionilta.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien torjumiseksi valmistellaan uutta direktiiviä, joka vaikuttaisi ilmeisesti ainakin näyttöpääte-ja hoitotyöhön sekä kauppojen kuljetuksiin.

Tuki- ja liikuntaelinongelmat muuttavat Suomessa vuosittain yli seitsemän miljoonaa työpäivää sairauspoissaoloksi.

Eläkkeelle jää selkäongelmien takia vuosittain noin 8 000 suomalaista.

Terveydenhuollon asiakkaan pääasiallinen sairaus tai vamma oli yleisimmin:

1. psyykkinen sairaus (36 %) tai
   
2. tukielinsairaus (16 %).
   

Ammatin mukaan asiakkaita oli eniten

1. perusteollisuuden,
   
2. rakentamisen,
   
3. ravintola- ja
   
4. puhtaanapidon sekä
   
5. hoitoaloilta.
   

21% vastanneista ilmoitti ammatikseen työtön, eläkeläinen tai ei ammattia. Opiskelijoita ja koululaisia oli 11 %. Kaikkiaan vain 15 % sai asiointihetkellä toimeentulonsa työstä.

Osataanko hakea apua ajoissa?

Kaikki sairaudet aiheuttavat henkistä uupumista. Usein uudessa ja kohtuuttoman vaikeassa elämäntilanteessa ihminen ei osaa eikä tiedä kuinka toimia byrokratian sääntöjen mukaan ajallaan. Jo kyvyttömyys hoitaa asioitaan entisen tasoisesti, pitäisi olla peruste työkyvyttömyydelle.

Moni sosiaaliturvansa kanssa tuuliajolle jäänyt tarvitsisi erityisapua asioiden hoitamiseen. Sosiaalinen asianajo tarkoittaa systemaattista apua asiakirjojen laatimiseen, jotta asian ratkaisun kannalta merkitykselliset seikat ja lisäselvitykset kootaan muodolliseksi pätevään kirjalliseen hakemukseen tai valitukseen.

Lähde: : Tanja Storm , Mielekäs, STT, Karjalainen