tiistai 17. tammikuuta 2012

Muutama rivi bioteknologiasta

Halusin täydentää tietojani tamperelaisesta teknologiayrityksestä,  jonka nousujohteinen kehitys johti konkurssiin ja lukuisten opettavien vaiheiden jälkeen kiinnalaisen Naton omistukseen.

Tampereelle perustettiin uuden milleniumin vaihteessa (1999) isoin odotuksin kovan luokan bioteknologiayritys Inion.  Inion erikoistui korkealaatuisten biohajoavien tuotteiden tuotekehitykseen, valmistamiseen ja kaupallistamiseen. 

Muutaman vuoden alkuponnistelujen jälkeen yritys listautui Lontoon pörssiin kovalla rytinällä. Yhtiö toteutti menestyksekkään listautumisen  Lontoon pörssiin vuonna 2004, mutta poistui päälistalta vuonna 2009.

Miten kävi yritykselle listautumisen jälkeen? Bioyritysten näkymistä ja rahoitustarpeesta kirjoitti Talouselämä 25.11.2004.

Parin reippaan ja rahakkaan vuoden kuluttua yhtiö joutui antamaan tulosvaroituksen, kun osakkeiden kurssi oli pudonnut rajusti. Myyntituotteiden jakelustrategia arvioitiin toimimattomaksi.  Kertooko OOB Merkurius asioista tietäville jotain? 

Tapahtumat etenivät hyvän alun jälkeen kohti syveneviä ongelmia; yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja siirtyi syrjään. Inion hakeutui konkurssiin  vuoden 2010 toukokuussa. Konkurssipesä kuitenkin jatkoi yhtiön liiketoimintaa ja järjesti strukturoidun huutokaupan yhtiön liiketoiminnan myymiseksi.

Kiinalainen Naton on ilmoittanut jatkavansa Inionin toimintaa. Johtaako tämä Inionin uuteen alkuun?

Verkosta poimittu Museoteknologiaa -kirjoittajan kommentti: "Mitä muuta voi odottaa yritykseltä, joka käyttää tärkeimpänä valmistustekniikkana ruiskuvalua, menetelmää joka testattiin Tampereen teknillisessä korkeakoulussa jo 1980-luvun alussa ja todettiin riittämättömäksi biohajoavien implanttien valmistamisessa."

Onko näin?

Huomioni kiinnittyy myös kommentti "Inion ei ole se yritys, missä alun perin biohajoavat implantit keksittiin".

Kuka? Mikä firma?


Ei kommentteja: