Olen tänään tutkinut globalisaation nurjaa puolta käsi- ja rasitusvammojen näkökulmasta. Baseball pallojen valmistus on tarkkaa käsityötä. Alan valmistajat ovat siirtäneet tuotantoa kehitysmaihin, joissa työolosuhteisiin, ergonomiaan ja työterveydenhoitoon ei ole osattu tai haluttu panostaa.
Raskas manuaalinen käsityö on siirtynyt Kiinaan, Intiaan, Aasiaan, Etelä-Amerikkaan. Teknologia- ja talousnäkökulmien lisäksi voisimme myös siirtää terveysteknologian ja työterveyden osaamista uusiin teollisuusmaihin.
Terveysteknologian sateenvarjon alla on hyvin monenlaista liiketoimintaa. Ruiskujen, neulojen ja kumihanskojen, eli sairaaloiden ja terveydenhuollon kulutustavaran valmistuksesta biomateriaaleihin, miljoonien eurojen kuvantamislaitteisiin tai terveydenhuollon tietojärjestelmiin.
Kuten muillakin teollisuusaloilla massatuotantoa on siirtynyt halvan työvoiman maihin, ja Suomen kaltaiset teollisuusmaat panostavat tutkimus- ja tuotekehittelyintensiivisille alueille.
- Suomalainen terveysteknologiateollisuus toimii varsin kapealla sektorilla, mutta ne, jotka näillä alueilla toimivat ovatkin sitten maailmanlaajuisesti hyvin merkittävässä asemassa, Terveysteknologian Liiton, FiHTA, puheenjohtaja Hannu Ajopelto kertoo FiHTA:n ilmoitusliitteessä Kauppalehdessä.
Vaikka Suomessa on monella alalla huippuluokan osaamista, suurin käytännön ongelma suomalaisille yrityksille on, että meiltä ei tahdo löytyä riskirahoitusta tuotteen kaupallistamiseksi.
Olemme keskustelleet tästä ongelmasta useita kertoja Mediracer Oy:n toimitusjohtajan, Veijo Lesosen kanssa.
Meillä riittää EU-rahoitusta, hanketta ja projektia moneen suuntaan. Satoja ja tuhansia ideoita pannaan alulle, mutta, kun uutta innovaatiota viedään maailmalle loppuu suomalaisesta rahoitusjärjestelmästä vääntö.
- Hyvien käytäntöjen levittämiseen on panostettava, Tekesin Palvelut ja hyvinvointialueen toimialajohtaja Piia Paaso toteaa FiHTAn ilmoitusliitteessä.
Yhteistyön ja kumppanuuden tiivistäminen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, on välttämätöntä kehitettäessä terveydenhuollon vaikuttavuutta ja palveluiden saatavuutta.
- Julkisen ja yksityisen kynnyksen madaltuessa syntyy win-win-tialnne, jossa julkinen sektori saa tuotettua sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisille kustannustehokkaasti ja samalla yrityksille voi löytyä kansainvälisiä businessmahdollisuuksia, Tekesin Piia Paaso toteaa.
Näin mekin ajattelemme. Olen kirjoittanut Mediracer blogeissa menetelmän kustannushyödyistä pitkin syksyä. Olemme pohtineet uuden menetelmän käyttöönoton esteitä, kun tiedossamme on, että rannekanavaoireyhtymän diagnosointi voitaisiin viedä lähemmäs tarvitsijoita ja työn suorittaminen onnistuu yleislääkäriltä, työterveyshoitajalta tai sairaanhoitajalta.
Uuden menetelmän käyttöönottaminen säästäisi kustannuksia ja lopettaisi jonottamisen ENMG tutkimuksiin. RKO-oireet paljastuisivat ajoissa ja toimenpiteisiin ryhtymisaika lyhenisi. Myös ongelmasta kärsivät potilaat voittaisivat, koska ongelman aikainen toteaminen ja mahdollinen leikkaus vähentäisi työstä poissaoloaikoja merkittävästi.
Tekes on panostanut terveydenhuoltosektorin kehittämiseen FinnWell-ohjelmalla, joka keskittyy jatkossa yrityshankkeiden ja kansainvälistymisen tukemiseen. Panostusta lisätään ensi vuoden aikana alkavalla Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmässä -ohjelmalla, jonka sisältöä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden ja kentän kanssa.
- Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat uudentyyppiset asiakaslähtöiset ratkaisut ovat olleet vahvasti ohjelmavalmistelun fokuksessa, Paaso toteaa.
Palveluiden kehittäminen innovaatioiden keinoin on Tekesin toiminta-ajatuksen yksi painopisteistä.
- Vaikka rahoittamissamme palvelujen kehittämishankkeissa teknologia voi olla keskeisessä roolissa, voimme myös rahoittaa hankkeita joiden kehittämisen kohde ja uutuusarvo löytyy nimenomaan palvelukonseptista, ei teknologiasta.
Mediracer on tästä oiva esimerkki, koska molemmat ehdot täyttyvät. RKO-diagnostiikan ja Telelääketieteen keinoin aikaisemmin ENMG-osaamista vaativan tutkimuksen voi siirtää neurofysiologian erikoislääkäriltä sairaanhoitajan tehtäväksi. Diagnosin tekee edelleen erikoislääkäri tai tehtävään kulutettu lääkäri.
- Teknologioiden monipuolisella hyödyntämisellä sekä palveluinnovaationäkökulmalla voidaan merkittävästi vauhdittaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ja palvelujen kehittämistä.
Aivan oikein, tämä kuulostaa linnunlaululta korvissani, kun ajattelen, että Suomessa voidaan nopeasti viedä käytäntöön uusi toimintamalli, jota on edelleen jatkokehitelty Brittein saarilla, Leicesterin yliopistollisessa keskussairaalassa.
- Myös hyvin käytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen on panostettava, Pia Paaso toteaa.
Ohjelman lupaukset tuntuvat hyviltä, miten voisimme kytkeytyä tähän ja viedä Mediracer konseptia entistä nopeammin käytäntöön. Kaikki osapuolet hyötyisivät nopeasta etenemisestä, kustannuksia säästyisi, potilastyytyväisyys paranisi, työterveydenhuollon tulokset paranisivat tällä osa-alueella.
Kokonaiskonseptin vientimahdollisuudet ovat sitä suuremmat, mitä näyttävämpiin tuloksiin päästään innovaation kehittämisen synnyinmaassa.
Loviisassa on tänään satanut lunta. Tämä kuva otimme tammikuussa 2006 palatessamme Sotkamosta Loviisaan.
Raskas manuaalinen käsityö on siirtynyt Kiinaan, Intiaan, Aasiaan, Etelä-Amerikkaan. Teknologia- ja talousnäkökulmien lisäksi voisimme myös siirtää terveysteknologian ja työterveyden osaamista uusiin teollisuusmaihin.
Terveysteknologian sateenvarjon alla on hyvin monenlaista liiketoimintaa. Ruiskujen, neulojen ja kumihanskojen, eli sairaaloiden ja terveydenhuollon kulutustavaran valmistuksesta biomateriaaleihin, miljoonien eurojen kuvantamislaitteisiin tai terveydenhuollon tietojärjestelmiin.
Kuten muillakin teollisuusaloilla massatuotantoa on siirtynyt halvan työvoiman maihin, ja Suomen kaltaiset teollisuusmaat panostavat tutkimus- ja tuotekehittelyintensiivisille alueille.
- Suomalainen terveysteknologiateollisuus toimii varsin kapealla sektorilla, mutta ne, jotka näillä alueilla toimivat ovatkin sitten maailmanlaajuisesti hyvin merkittävässä asemassa, Terveysteknologian Liiton, FiHTA, puheenjohtaja Hannu Ajopelto kertoo FiHTA:n ilmoitusliitteessä Kauppalehdessä.
Vaikka Suomessa on monella alalla huippuluokan osaamista, suurin käytännön ongelma suomalaisille yrityksille on, että meiltä ei tahdo löytyä riskirahoitusta tuotteen kaupallistamiseksi.
Olemme keskustelleet tästä ongelmasta useita kertoja Mediracer Oy:n toimitusjohtajan, Veijo Lesosen kanssa.
Meillä riittää EU-rahoitusta, hanketta ja projektia moneen suuntaan. Satoja ja tuhansia ideoita pannaan alulle, mutta, kun uutta innovaatiota viedään maailmalle loppuu suomalaisesta rahoitusjärjestelmästä vääntö.
- Hyvien käytäntöjen levittämiseen on panostettava, Tekesin Palvelut ja hyvinvointialueen toimialajohtaja Piia Paaso toteaa FiHTAn ilmoitusliitteessä.
Yhteistyön ja kumppanuuden tiivistäminen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, on välttämätöntä kehitettäessä terveydenhuollon vaikuttavuutta ja palveluiden saatavuutta.
- Julkisen ja yksityisen kynnyksen madaltuessa syntyy win-win-tialnne, jossa julkinen sektori saa tuotettua sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisille kustannustehokkaasti ja samalla yrityksille voi löytyä kansainvälisiä businessmahdollisuuksia, Tekesin Piia Paaso toteaa.
Näin mekin ajattelemme. Olen kirjoittanut Mediracer blogeissa menetelmän kustannushyödyistä pitkin syksyä. Olemme pohtineet uuden menetelmän käyttöönoton esteitä, kun tiedossamme on, että rannekanavaoireyhtymän diagnosointi voitaisiin viedä lähemmäs tarvitsijoita ja työn suorittaminen onnistuu yleislääkäriltä, työterveyshoitajalta tai sairaanhoitajalta.
Uuden menetelmän käyttöönottaminen säästäisi kustannuksia ja lopettaisi jonottamisen ENMG tutkimuksiin. RKO-oireet paljastuisivat ajoissa ja toimenpiteisiin ryhtymisaika lyhenisi. Myös ongelmasta kärsivät potilaat voittaisivat, koska ongelman aikainen toteaminen ja mahdollinen leikkaus vähentäisi työstä poissaoloaikoja merkittävästi.
Tekes on panostanut terveydenhuoltosektorin kehittämiseen FinnWell-ohjelmalla, joka keskittyy jatkossa yrityshankkeiden ja kansainvälistymisen tukemiseen. Panostusta lisätään ensi vuoden aikana alkavalla Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmässä -ohjelmalla, jonka sisältöä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden ja kentän kanssa.
- Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat uudentyyppiset asiakaslähtöiset ratkaisut ovat olleet vahvasti ohjelmavalmistelun fokuksessa, Paaso toteaa.
Palveluiden kehittäminen innovaatioiden keinoin on Tekesin toiminta-ajatuksen yksi painopisteistä.
- Vaikka rahoittamissamme palvelujen kehittämishankkeissa teknologia voi olla keskeisessä roolissa, voimme myös rahoittaa hankkeita joiden kehittämisen kohde ja uutuusarvo löytyy nimenomaan palvelukonseptista, ei teknologiasta.
Mediracer on tästä oiva esimerkki, koska molemmat ehdot täyttyvät. RKO-diagnostiikan ja Telelääketieteen keinoin aikaisemmin ENMG-osaamista vaativan tutkimuksen voi siirtää neurofysiologian erikoislääkäriltä sairaanhoitajan tehtäväksi. Diagnosin tekee edelleen erikoislääkäri tai tehtävään kulutettu lääkäri.
- Teknologioiden monipuolisella hyödyntämisellä sekä palveluinnovaationäkökulmalla voidaan merkittävästi vauhdittaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ja palvelujen kehittämistä.
Aivan oikein, tämä kuulostaa linnunlaululta korvissani, kun ajattelen, että Suomessa voidaan nopeasti viedä käytäntöön uusi toimintamalli, jota on edelleen jatkokehitelty Brittein saarilla, Leicesterin yliopistollisessa keskussairaalassa.
- Myös hyvin käytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen on panostettava, Pia Paaso toteaa.
Ohjelman lupaukset tuntuvat hyviltä, miten voisimme kytkeytyä tähän ja viedä Mediracer konseptia entistä nopeammin käytäntöön. Kaikki osapuolet hyötyisivät nopeasta etenemisestä, kustannuksia säästyisi, potilastyytyväisyys paranisi, työterveydenhuollon tulokset paranisivat tällä osa-alueella.
Kokonaiskonseptin vientimahdollisuudet ovat sitä suuremmat, mitä näyttävämpiin tuloksiin päästään innovaation kehittämisen synnyinmaassa.
Loviisassa on tänään satanut lunta. Tämä kuva otimme tammikuussa 2006 palatessamme Sotkamosta Loviisaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti